Käytettävyys verkkopalvelun suunnittelussa
Kukkonen, Miia; Jussila, Juha (2012)
Kukkonen, Miia
Jussila, Juha
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097152
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097152
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin käytettävyyttä osana verkkopalvelun suunnittelua. Tutkimus tuki Melomaan-verkkopalvelu–projektia, joka tuottaa asiakas- ja käyttäjälähtöisen verkkopalvelun. Projekti kartoitti kaikki oleelliset käytettävyyden tekijät. Tutkimuksessa käytettävyyttä ei tarkasteltu vain teorian pohjalta, vaan sitä tutkittiin myös käytännönläheisesti. Tämä mahdollisti uusien osa-alueiden löytämisen, koska aiemmat tutkimukset ovat olleet hyvin teoreettisia. Käytettävyyden lisäksi tutkittiin verkkopalveluita ja niiden ominaisuuksia, joita suunnittelijoiden tulee ottaa huomioon. Niiden osalta oli olennaista tutkia käyttäjiä ja heidän tarpeitaan verkkopalvelun suhteen. Kaikkia tutkimuksessa käsiteltyjä asioita tutkittiin käytettävyyden näkökulmasta.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Siinä edettiin menetelmän määrittelemien vaiheiden mukaisesti. Aluksi kerättiin tietoa tiedonkeruumenetelmillä. Seuraavaksi saadun tiedon pohjalta suoritettiin käyttäjätutkimus. Se koostui verkkokyselystä ja tilannetutkimuksesta. Tilannetutkimuksessa käytettiin observointia ja haastattelua. Käyttäjätutkimus analysoitiin analysointimenetelmiä apuna käyttäen. Kyselyn tulosten analysointiin käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, koska ne olivat numeerisessa muodossa olevia muuttujia. Lisäksi ne tyypiteltiin. Tilannetutkimuksen tulokset analysoitiin fenomenografista ja fenomenologista analysointimenetelmää apuna käyttäen. Koska tutkimuksessa käytettiin useita menetelmiä, tutkimuksen voidaan sanoa olleen monimenetelmäinen.
Tutkimus osoitti, että käytettävyyttä voidaan tutkia myös prosessina. Se auttaa tuotekehityksen eri vaiheissa. Tutkimuksen aikana ilmeni, että käytettävyyttä kannattaa tutkia monesta eri näkökulmasta. Esimerkiksi Jacob Nielsen ja International Organization for Standardization määrittelevät käytettävyyden eri komponenttien kautta. Tämän vuoksi käytettävyyttä ei kannata lähestyä vain edellä mainituista näkökulmista. Tutkimuksessa aihetta lähestyttiin miettimällä verkkopalvelun käyttäjien kannalta olennaisia tekijöitä. Erikoisryhmiin kuuluvia käyttäjiä tarkkailtiin ja heille luotiin mahdollisuuksia osallistua paremmin verkkopalvelun käyttöön. Siinä voidaan hyödyntää esimerkiksi 3D-teknologiaa. Samalla tutkittiin myös mobiililaitteiden käytettävyyttä. Tutkimus osoitti, että mobiililaitteiden käytettävyys on erinomainen. Tämä johtuu niiden joustavuudesta ja liikutettavuudesta. Näin ollen mobiililaitteille kannattaa tehdä nykyään enemmän sovelluksia kuin tietokoneille.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Siinä edettiin menetelmän määrittelemien vaiheiden mukaisesti. Aluksi kerättiin tietoa tiedonkeruumenetelmillä. Seuraavaksi saadun tiedon pohjalta suoritettiin käyttäjätutkimus. Se koostui verkkokyselystä ja tilannetutkimuksesta. Tilannetutkimuksessa käytettiin observointia ja haastattelua. Käyttäjätutkimus analysoitiin analysointimenetelmiä apuna käyttäen. Kyselyn tulosten analysointiin käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, koska ne olivat numeerisessa muodossa olevia muuttujia. Lisäksi ne tyypiteltiin. Tilannetutkimuksen tulokset analysoitiin fenomenografista ja fenomenologista analysointimenetelmää apuna käyttäen. Koska tutkimuksessa käytettiin useita menetelmiä, tutkimuksen voidaan sanoa olleen monimenetelmäinen.
Tutkimus osoitti, että käytettävyyttä voidaan tutkia myös prosessina. Se auttaa tuotekehityksen eri vaiheissa. Tutkimuksen aikana ilmeni, että käytettävyyttä kannattaa tutkia monesta eri näkökulmasta. Esimerkiksi Jacob Nielsen ja International Organization for Standardization määrittelevät käytettävyyden eri komponenttien kautta. Tämän vuoksi käytettävyyttä ei kannata lähestyä vain edellä mainituista näkökulmista. Tutkimuksessa aihetta lähestyttiin miettimällä verkkopalvelun käyttäjien kannalta olennaisia tekijöitä. Erikoisryhmiin kuuluvia käyttäjiä tarkkailtiin ja heille luotiin mahdollisuuksia osallistua paremmin verkkopalvelun käyttöön. Siinä voidaan hyödyntää esimerkiksi 3D-teknologiaa. Samalla tutkittiin myös mobiililaitteiden käytettävyyttä. Tutkimus osoitti, että mobiililaitteiden käytettävyys on erinomainen. Tämä johtuu niiden joustavuudesta ja liikutettavuudesta. Näin ollen mobiililaitteille kannattaa tehdä nykyään enemmän sovelluksia kuin tietokoneille.