Skills needed in multicultural counselling - As viewed by multicultural counsellors
Assad, Mohammad (2012)
Assad, Mohammad
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097100
Tiivistelmä
Käsitteellä monikulttuurinen neuvontatyö viitataan sellaiseen tukemisen ja auttamisen toimintoihin, joissa neuvoja ja asiakas eroavat toisistaan etnisyyden ja kulttuurin kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ja kuvata vaadittavaa osaamista monikulttuurisessa neuvontatyössä, monikulttuurisen neuvonantajien näkökulmista.
Tämä tutkimus perustuu laadulliseen fenomenologiseen tutkimustapaan. Fenomenologinen lähestymistapa pyrkii tutkimaan, kuvaamaan ja analysoimaan yksilöiden kokemusta; miten he ymmärtävät sen, kuvaavat sen, tuntevat sen, järkevät siitä, ja puhuvat siitä muiden kanssa. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoidut, kasvokkain tehdyt yksilöhaastattelut. Haastateltaviksi valittiin yhdeksän monikulttuurista neuvojaa, jotka työskentelevät ympäri Suomea erityyppisissä monikulttuurisissa neuvontapisteissä ja heillä on vähintään kolmen vuoden kokemus työstään. Haastateltavista kolme oli suomalaista ja kuusi oli ulkomaalaistaustasuomalaisia. jotka olivat asuneet pitkään Suomessa ja ovat olleet pitkään suomalaisessa työelämässä. Haastattelut suoritettiin pääosin suomen kielellä ja niistä saatu tieto on sitten käännetty englanniksi. Aineisto analysoitiin laadullista induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Teoreettisena viitekehyksenä on monikulttuurinen neuvontatyö ja siihen liittyvä osaaminen.
Tutkimuksessa nousi esille kolme pääteemaa sekä useita ala-kategorioita. Nämä pääteemat sisälsivät kulttuurista osaamista, kulttuurista sensitiivisyyttä ja kehittämishaasteita. Kehittämishaasteet monikulttuurisessa neuvontatyössä ovat oma ammatillinen kehittyminen, yhteistyö eri järjestöjen kanssa ja tulkin käyttö.
Tutkimuksen tulokset ovat tuoneet esiin useita tärkeitä asioita, jotka ovat välttämättömiä monikulttuurisessa neuvontatyössä. Jotta voitaisiin edelleen kehittää näitä tarvittavia taitoja, on tärkeää jakaa, soveltaa käytäntöön ja arvioida niitä.
Tämä tutkimus perustuu laadulliseen fenomenologiseen tutkimustapaan. Fenomenologinen lähestymistapa pyrkii tutkimaan, kuvaamaan ja analysoimaan yksilöiden kokemusta; miten he ymmärtävät sen, kuvaavat sen, tuntevat sen, järkevät siitä, ja puhuvat siitä muiden kanssa. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoidut, kasvokkain tehdyt yksilöhaastattelut. Haastateltaviksi valittiin yhdeksän monikulttuurista neuvojaa, jotka työskentelevät ympäri Suomea erityyppisissä monikulttuurisissa neuvontapisteissä ja heillä on vähintään kolmen vuoden kokemus työstään. Haastateltavista kolme oli suomalaista ja kuusi oli ulkomaalaistaustasuomalaisia. jotka olivat asuneet pitkään Suomessa ja ovat olleet pitkään suomalaisessa työelämässä. Haastattelut suoritettiin pääosin suomen kielellä ja niistä saatu tieto on sitten käännetty englanniksi. Aineisto analysoitiin laadullista induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Teoreettisena viitekehyksenä on monikulttuurinen neuvontatyö ja siihen liittyvä osaaminen.
Tutkimuksessa nousi esille kolme pääteemaa sekä useita ala-kategorioita. Nämä pääteemat sisälsivät kulttuurista osaamista, kulttuurista sensitiivisyyttä ja kehittämishaasteita. Kehittämishaasteet monikulttuurisessa neuvontatyössä ovat oma ammatillinen kehittyminen, yhteistyö eri järjestöjen kanssa ja tulkin käyttö.
Tutkimuksen tulokset ovat tuoneet esiin useita tärkeitä asioita, jotka ovat välttämättömiä monikulttuurisessa neuvontatyössä. Jotta voitaisiin edelleen kehittää näitä tarvittavia taitoja, on tärkeää jakaa, soveltaa käytäntöön ja arvioida niitä.