Baletin harjoittelu jazztanssin taitojen oppimisen tukena
Salomaa, Päivi (2012)
Salomaa, Päivi
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205087060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205087060
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkastelee baletin hyödyntämistä osana jazztanssin opiskelijoiden tai edistyneiden harrastajien säännöllistä harjoittelua. Baletin harjoittelun koetaan yleisesti kehittävän tanssitekniikan perusteita ja kehonhallintaa niin tehokkaasti, että sitä suositellaan tukilajiksi sekä eri tanssilajien, että joidenkin urheilulajien harrastajille. Opinnäytetyöni tavoitteena on ensin selvittää, mitkä ovat ne jazztanssin osa-alueet, joita baletin harjoittelu erityisesti tukee. Kirjallisuuden ja omien kokemusteni pohjalta vertailen, kuinka nämä osa-alueet ilmenevät ja kuinka niitä harjoitellaan jazztanssitunnilla ja kuinka balettitunnilla. Tämän perusteella muodostan ehdotelman siitä, millainen olisi erityisesti jazztanssijoiden tarpeita palvelevan balettitunnin sisältö ja kulku.
Selvitykseni perusteella ne jazztanssin osa-alueet, joita balettiharjoittelu voi erityisesti kehittää, ovat kehon linjaus ja kannatus, aukikierto, painonsiirto ja tasapaino, käännökset, suuret liikelaajudet ja linjojen puhtaus sekä hypyt. Näihin teemoihin liittyvät perusperiaatteet ovat jazztanssissa ja baletissa pohjimmiltaan samat, vaikka kaikissa jazztanssin tyyleissä niitä ei sovelletakaan.
Perinteisen kaavan mukainen balettitunti kehittää kaikkia kyseisiä osa-alueita, mutta kun halutaan räätälöidä tunti erikseen jazztanssijoiden tarpeisiin, voi olla tarpeen tehdä siihen joitain pieniä muutoksia. Balettitunnin alkuun voi tällöin liittää muutaman kehonhuollollisen harjoitteen, joissa vahvistetaan keskivartalon kannatusta, jalkojen aukikiertoa sekä yläselän lihaksia ja käsien kannatusta. Tankoharjoittelussa tulee keskittyä erityisesti liikeratojen puhtauteen ja anatomisesti oikeaoppiseen suoritukseen. Keskilattiatyöskentelyssä tulisi työstää ja hioa monipuolisesti piruetteja ja hyppyjä, joita jazztanssijat kohtaavat myös omassa lajissaan. Grand adagio -harjoitus toimii tehokkaasti suurten liikelaajuuksien ja pehmeän liikelaadun kehittäjänä.
Opinnäytetyössäni käsitellyt tanssin osa-alueet ovat sellaista tanssin perustekniikkaa, joita hyödynnetään monissa tanssilajeissa. Näin ollen työni tuloksia voidaan käyttää myös muiden lajien kuin jazztanssin oheisharjoitteluksi tarkoitettujen balettituntien suunnittelussa.
Selvitykseni perusteella ne jazztanssin osa-alueet, joita balettiharjoittelu voi erityisesti kehittää, ovat kehon linjaus ja kannatus, aukikierto, painonsiirto ja tasapaino, käännökset, suuret liikelaajudet ja linjojen puhtaus sekä hypyt. Näihin teemoihin liittyvät perusperiaatteet ovat jazztanssissa ja baletissa pohjimmiltaan samat, vaikka kaikissa jazztanssin tyyleissä niitä ei sovelletakaan.
Perinteisen kaavan mukainen balettitunti kehittää kaikkia kyseisiä osa-alueita, mutta kun halutaan räätälöidä tunti erikseen jazztanssijoiden tarpeisiin, voi olla tarpeen tehdä siihen joitain pieniä muutoksia. Balettitunnin alkuun voi tällöin liittää muutaman kehonhuollollisen harjoitteen, joissa vahvistetaan keskivartalon kannatusta, jalkojen aukikiertoa sekä yläselän lihaksia ja käsien kannatusta. Tankoharjoittelussa tulee keskittyä erityisesti liikeratojen puhtauteen ja anatomisesti oikeaoppiseen suoritukseen. Keskilattiatyöskentelyssä tulisi työstää ja hioa monipuolisesti piruetteja ja hyppyjä, joita jazztanssijat kohtaavat myös omassa lajissaan. Grand adagio -harjoitus toimii tehokkaasti suurten liikelaajuuksien ja pehmeän liikelaadun kehittäjänä.
Opinnäytetyössäni käsitellyt tanssin osa-alueet ovat sellaista tanssin perustekniikkaa, joita hyödynnetään monissa tanssilajeissa. Näin ollen työni tuloksia voidaan käyttää myös muiden lajien kuin jazztanssin oheisharjoitteluksi tarkoitettujen balettituntien suunnittelussa.