Kuvataide itsetunnon tukena
Kopperi, Henni-Säde (2011)
Kopperi, Henni-Säde
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205087055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205087055
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli osoittaa, miten kuvataide voi olla itsetunnon tukena. Itsetunto on yksi merkittävimpiä vaikuttajia henkilön kokonaisvaltaiseen elämäntilanteeseen ja mielenterveyteen. Terveen itsetunnon merkitys korostuu varsinkin elämän muutostilanteissa. Silti monet eivät ole pohtineet oman itsetuntonsa tilaa. Huono itsetunto ei kuitenkaan ole este hyvään elämänlaatuun.
Aineistona opinnäytetyössäni käytin suomalaista itsetuntoa ja kuvataidetta käsittelevää kirjallisuutta. Tärkeimpänä lähdeaineistona oli Liisa Keltikangas-Järvisen Hyvä itsetunto -kirja.
Itsetunnon prosessointiin on monenlaisia tapoja. Oikeanlaisen menetelmän löytäminen on kiinni henkilöstä. Opinnäytetyössäni otin prosessointitavaksi taidepajan, jossa kokeilin käytännössä kuvataiteen vaikutusta itsetunnon vahvistajana. Toteutin taidepajan opinnäytetyön tilaajan, Suomen Raamattuopiston, PK-kurssille. Taidepaja koostui lyhyehköstä teoriaosuudesta, jossa käsiteltiin itsetuntoa ja minäkuvaa sekä itse taideosiosta, jossa tarkoituksena oli piirtää minäkuva. Kuvataidetyyli oli vapaa.
Taidepajasta saadut palautteet olivat vaihtelevia. Palautteista kävi ilmi kolme selkeätä linjaa. Noin joka neljännelle taidepajaan osallistuvista kuvataiteen avulla prosessointi oli juuri heille sopivinta ja he tunsivat saaneensa siitä hyötyä. Yli puolet koki, että taidepajasta oli edes jotakin hyötyä itsetutkistelussa. Noin joka neljäs koki, että taidepajasta ei saanut irti juuri mitään. Tämä johtui pitkälti siitä, etteivät he olleet motivoituneita tai kokeneet osaavansa ilmaista itseänsä piirtämällä. Vaikka kokemukset osalla olivat jopa negatiivisia taidepajaa kohtaan, tavoite silti täyttyi heidänkin osalta, koska he oppivat tuntemaan itseään paremmin siltä osin. Antoisinta oli huomata joidenkin kokemukset taidepajan erityisestä hyödyllisyydestä ja suunnitelmista jatkaa taiteen avulla tunteiden työstämistä.
Taidepajan onnistuminen riippuu täysin siihen osallistuvasta henkilöstä. Kaikille kuvataide ei ole paras vaihtoehto itsetunnon vahvistamiseksi. Ne, jotka siitä saavat eniten hyötyä, ovat henkilöitä, joilla on tarve purkaa asiansa ulos nimenomaan kuvataiteen avulla. Heille asioiden selkeyttäminen piirtämällä auttaa prosessoimaan omaa itsetuntoa ja siihen vaikuttaneita asioita.
Aineistona opinnäytetyössäni käytin suomalaista itsetuntoa ja kuvataidetta käsittelevää kirjallisuutta. Tärkeimpänä lähdeaineistona oli Liisa Keltikangas-Järvisen Hyvä itsetunto -kirja.
Itsetunnon prosessointiin on monenlaisia tapoja. Oikeanlaisen menetelmän löytäminen on kiinni henkilöstä. Opinnäytetyössäni otin prosessointitavaksi taidepajan, jossa kokeilin käytännössä kuvataiteen vaikutusta itsetunnon vahvistajana. Toteutin taidepajan opinnäytetyön tilaajan, Suomen Raamattuopiston, PK-kurssille. Taidepaja koostui lyhyehköstä teoriaosuudesta, jossa käsiteltiin itsetuntoa ja minäkuvaa sekä itse taideosiosta, jossa tarkoituksena oli piirtää minäkuva. Kuvataidetyyli oli vapaa.
Taidepajasta saadut palautteet olivat vaihtelevia. Palautteista kävi ilmi kolme selkeätä linjaa. Noin joka neljännelle taidepajaan osallistuvista kuvataiteen avulla prosessointi oli juuri heille sopivinta ja he tunsivat saaneensa siitä hyötyä. Yli puolet koki, että taidepajasta oli edes jotakin hyötyä itsetutkistelussa. Noin joka neljäs koki, että taidepajasta ei saanut irti juuri mitään. Tämä johtui pitkälti siitä, etteivät he olleet motivoituneita tai kokeneet osaavansa ilmaista itseänsä piirtämällä. Vaikka kokemukset osalla olivat jopa negatiivisia taidepajaa kohtaan, tavoite silti täyttyi heidänkin osalta, koska he oppivat tuntemaan itseään paremmin siltä osin. Antoisinta oli huomata joidenkin kokemukset taidepajan erityisestä hyödyllisyydestä ja suunnitelmista jatkaa taiteen avulla tunteiden työstämistä.
Taidepajan onnistuminen riippuu täysin siihen osallistuvasta henkilöstä. Kaikille kuvataide ei ole paras vaihtoehto itsetunnon vahvistamiseksi. Ne, jotka siitä saavat eniten hyötyä, ovat henkilöitä, joilla on tarve purkaa asiansa ulos nimenomaan kuvataiteen avulla. Heille asioiden selkeyttäminen piirtämällä auttaa prosessoimaan omaa itsetuntoa ja siihen vaikuttaneita asioita.