Sivustaseuraajasta osallistujaksi – Kirjallisuuskatsaus miesten isyyskokemuksista ja tuentarpeista sekä terveydenhoitajan tukemiskeinoista
Leena, Martikainen; Olaste, Sini; Raski, Laura (2012)
Leena, Martikainen
Olaste, Sini
Raski, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086937
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ensimmäistä lastaan odottavien ja alle 1-vuotiaiden esikoislasten isien tuen- ja tiedontarpeita sekä äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajan keinoja tukea isyyttä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena 2000-luvulla julkaistujen tutkimusten pohjalta. Aineistoksi valikoitui 23 tutkimusta, tieteellistä artikkelia ja hoitotieteellistä julkaisua tai selvitystä. Tutkimusten tulosten pohjalta selvitettiin, minkälaisia kokemuksia miehillä on raskausajasta ja ensimmäisestä vuodesta esikoislapsen isänä. Aineiston avulla selvitettiin myös, miten neuvolan terveydenhoitajan on mahdollista tukea miehiä isäksi kasvun ja varhaisen isyyden aikana.
Opinnäytetyö liittyi Vantaan kaupungin Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeeseen, joka on Kaste-ohjelman rahoittama mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke. Kehittämishanke toteutetaan vuosina 2010–2012 ja se on osa koko Etelä-Suomessa toteutettavaa Mielen avain -hankekokonaisuutta. Opinnäytetyön kannalta Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen keskeisimpiä tavoitteita ovat matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen, asiakkaan aseman vahvistaminen sekä asenteiden muuttaminen myönteisemmäksi.
Miesten yleisen kokemuksen mukaan äiti on nostettu yhteiskunnassamme ensisijaiseksi vanhemmaksi, ja isyyttä usein joko vähätellään tai sitä ei nähdä lainkaan. Isyys nähdään usein liikaa äitiyden kautta neuvolassa sekä perhevalmennuksessa. Useilla isillä on kokemuksia ulkopuolisuudesta ja osa kokee osallistumisensa neuvolakäynneille ei-toivotuksi. Vaikka 2000-luvulla on toteutettu useita hankkeita, joilla on pyritty korostamaan isän tärkeyttä ja vahvistamaan isän roolia, kokevat miehet yleisesti, ettei äitiysneuvolassa saa riittävästi tukea.
Miehet kokevat puolison raskauden lähes aina positiivisena asiana. Neuvolapalveluja pidetään tärkeinä isyyden valmistutumisen aikana ja terveydenhoitajalla on tärkeä rooli isien tukemisessa myös lapsen syntymän jälkeen. Odotusaikana terveydenhoitajalta kaivataan tukea esimerkiksi isäksi kasvuun, parisuhteen muutoksiin sekä kokemusten läpikäymiseen. Tietoa toivotaan sikiön kasvusta ja kehityksestä, vauvan terveydestä ja hoidosta sekä synnytyksen kulusta ja isän roolista synnytyksessä. Esikoisen syntymän jälkeen tukea tarvitaan vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Monelle miehelle isyyden alku on haastavaa, mutta ihanaa aikaa. Tietoa toivotaan vauvan kasvusta ja kehityksestä sekä käsittelystä ja hoidosta.
Terveydenhoitaja voi tukea isyyttä antamalla tiedollista, emotionaalista, arvioivaa ja käytännön tukea. Terveydenhoitajan on tärkeää huomioida isä tasavertaisena vanhempana, ymmärtää heidän tunteitaan ja tarpeitaan sekä saada isät tuntemaan itsensä tervetulleiksi neuvolaan. Useat terveydenhoitajat kokevat, etteivät heidän valmiutensa isien tukemiseen ole täysin riittävät. Myös isien heikko tavoitettavuus ja motivoimisen vaikeus koetaan ongelmaksi.
Tulevaisuudessa tutkimuskohteet voisivat liittyä esimerkiksi äitien näkemyksiin vanhempien muuttuvista rooleista perheissä. Terveydenhoitajien lisäkoulutuksen tarvetta, asennetta ja kokemuksia isyyden tukemisesta voisi myös tutkia. Neuvolassa käytettävien isyyttä tukevien työmuotojen ja menetelmien hyödyllisyyttä voisi tutkia ja kehittää.
Opinnäytetyö liittyi Vantaan kaupungin Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeeseen, joka on Kaste-ohjelman rahoittama mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke. Kehittämishanke toteutetaan vuosina 2010–2012 ja se on osa koko Etelä-Suomessa toteutettavaa Mielen avain -hankekokonaisuutta. Opinnäytetyön kannalta Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen keskeisimpiä tavoitteita ovat matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen, asiakkaan aseman vahvistaminen sekä asenteiden muuttaminen myönteisemmäksi.
Miesten yleisen kokemuksen mukaan äiti on nostettu yhteiskunnassamme ensisijaiseksi vanhemmaksi, ja isyyttä usein joko vähätellään tai sitä ei nähdä lainkaan. Isyys nähdään usein liikaa äitiyden kautta neuvolassa sekä perhevalmennuksessa. Useilla isillä on kokemuksia ulkopuolisuudesta ja osa kokee osallistumisensa neuvolakäynneille ei-toivotuksi. Vaikka 2000-luvulla on toteutettu useita hankkeita, joilla on pyritty korostamaan isän tärkeyttä ja vahvistamaan isän roolia, kokevat miehet yleisesti, ettei äitiysneuvolassa saa riittävästi tukea.
Miehet kokevat puolison raskauden lähes aina positiivisena asiana. Neuvolapalveluja pidetään tärkeinä isyyden valmistutumisen aikana ja terveydenhoitajalla on tärkeä rooli isien tukemisessa myös lapsen syntymän jälkeen. Odotusaikana terveydenhoitajalta kaivataan tukea esimerkiksi isäksi kasvuun, parisuhteen muutoksiin sekä kokemusten läpikäymiseen. Tietoa toivotaan sikiön kasvusta ja kehityksestä, vauvan terveydestä ja hoidosta sekä synnytyksen kulusta ja isän roolista synnytyksessä. Esikoisen syntymän jälkeen tukea tarvitaan vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Monelle miehelle isyyden alku on haastavaa, mutta ihanaa aikaa. Tietoa toivotaan vauvan kasvusta ja kehityksestä sekä käsittelystä ja hoidosta.
Terveydenhoitaja voi tukea isyyttä antamalla tiedollista, emotionaalista, arvioivaa ja käytännön tukea. Terveydenhoitajan on tärkeää huomioida isä tasavertaisena vanhempana, ymmärtää heidän tunteitaan ja tarpeitaan sekä saada isät tuntemaan itsensä tervetulleiksi neuvolaan. Useat terveydenhoitajat kokevat, etteivät heidän valmiutensa isien tukemiseen ole täysin riittävät. Myös isien heikko tavoitettavuus ja motivoimisen vaikeus koetaan ongelmaksi.
Tulevaisuudessa tutkimuskohteet voisivat liittyä esimerkiksi äitien näkemyksiin vanhempien muuttuvista rooleista perheissä. Terveydenhoitajien lisäkoulutuksen tarvetta, asennetta ja kokemuksia isyyden tukemisesta voisi myös tutkia. Neuvolassa käytettävien isyyttä tukevien työmuotojen ja menetelmien hyödyllisyyttä voisi tutkia ja kehittää.