Ilmastoinnin päätelaitteiden äänitekniset ominaisuudet : Fläkt Woods Oy
Pykäläinen, Sannamari (2012)
Pykäläinen, Sannamari
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086823
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Fläkt Woods Oy:n valikoimassa olevien tulo- ja poistoilmasäleikköjen ääniteknisiä ominaisuuksia. Kyseisten säleikköjen äänenkehitykseen ja –vaimennukseen vaikuttaa sekä itse säleikkö että siihen kuuluva tasauslaatikko. Näiden lisäksi tasauslaatikoiden eri liitäntätavat vaikuttavat myös tuotteen ääniominaisuuksiin. Aikaisemmin näiden päätelaitteiden äänitiedot on ilmoitettu tuote-esitteissä pelkän tasauslaatikon äänitietojen perusteella, jolloin se antaa hieman virheellisen kuvan tuotteen ääniominaisuuksista. Tämän tutkimuksen lisäksi oli tavoitteena muodostaa laskentamalli, jonka avulla voitaisiin laskea kyseisten tuotteiden äänenkehitys sekä -vaimennus.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin ääniteknisiä mittauksia, jotka suoritettiin Fläkt Woods Oy:n laboratoriotiloissa Toijalassa. Kyseiset mittaukset tehtiin neljälle eri säleikölle sekä niihin kuuluville tasauslaatikoille käyttäen useaa eri säleikkökokoa. Näiden mittausten perusteella voitiin analysoida säleikköjen sekä tasauslaatikoiden liitäntätapojen vaikutusta tuotteen äänitasoon ja vaimennuskykyyn sekä yleistää laskentamalli käytettäväksi jokaiselle tutkittavalle tuotteelle. Tuotteita, jotka mitattiin jokaisella liitäntäta-valla, oli neljää eri säleikkökokoa. Näillä tuotteilla testattiin myös laskentamallin toimivuutta tutkimuksen lopussa.
Mittaustulokset olivat yleisesti ottaen hyvin onnistuneita, ja myös laskentamallin toteutus osoittautui päätelaitteiden äänenkehityksen osalta onnistuneeksi, ja sitä voitaisiin jatkossa käyttää kyseisten tuotteiden äänitasokäyrien laskemiseen. Laskennallisissa äänenvaimennusarvoissa sen sijaan oli yleisesti ottaen hieman eroavaisuutta mitattuihin arvoihin, jolloin laskentamallia voitaisiin vielä kehittää tarkemmaksi. Molempien laskentamallien tuloksia tarkasteltaessa voitiin huomata, että laskennalliset arvot poikkesivat eniten mitatuista arvoista käyttäen tasauslaatikon B-liitäntätapaa. Lisäksi äänitasomittauksissa osalla tuotteista esiintyi niiden painekäyrissä hieman päällekkäisyyttä pienimmillä säätöasennoilla. Tämä to-dennäköisesti johtui siitä, että säätölaitteen avausasento olikin täysin kiinni kaikilla pienimmillä säätö-asennoilla ja alkoi avautua vasta suuremmilla säätöasennoilla. Mikäli laskentamallia päätettäisiin kehittää vielä eteenpäin, tulisi nämä edellä mainitut seikat ottaa tutkimuksessa huomioon.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin ääniteknisiä mittauksia, jotka suoritettiin Fläkt Woods Oy:n laboratoriotiloissa Toijalassa. Kyseiset mittaukset tehtiin neljälle eri säleikölle sekä niihin kuuluville tasauslaatikoille käyttäen useaa eri säleikkökokoa. Näiden mittausten perusteella voitiin analysoida säleikköjen sekä tasauslaatikoiden liitäntätapojen vaikutusta tuotteen äänitasoon ja vaimennuskykyyn sekä yleistää laskentamalli käytettäväksi jokaiselle tutkittavalle tuotteelle. Tuotteita, jotka mitattiin jokaisella liitäntäta-valla, oli neljää eri säleikkökokoa. Näillä tuotteilla testattiin myös laskentamallin toimivuutta tutkimuksen lopussa.
Mittaustulokset olivat yleisesti ottaen hyvin onnistuneita, ja myös laskentamallin toteutus osoittautui päätelaitteiden äänenkehityksen osalta onnistuneeksi, ja sitä voitaisiin jatkossa käyttää kyseisten tuotteiden äänitasokäyrien laskemiseen. Laskennallisissa äänenvaimennusarvoissa sen sijaan oli yleisesti ottaen hieman eroavaisuutta mitattuihin arvoihin, jolloin laskentamallia voitaisiin vielä kehittää tarkemmaksi. Molempien laskentamallien tuloksia tarkasteltaessa voitiin huomata, että laskennalliset arvot poikkesivat eniten mitatuista arvoista käyttäen tasauslaatikon B-liitäntätapaa. Lisäksi äänitasomittauksissa osalla tuotteista esiintyi niiden painekäyrissä hieman päällekkäisyyttä pienimmillä säätöasennoilla. Tämä to-dennäköisesti johtui siitä, että säätölaitteen avausasento olikin täysin kiinni kaikilla pienimmillä säätö-asennoilla ja alkoi avautua vasta suuremmilla säätöasennoilla. Mikäli laskentamallia päätettäisiin kehittää vielä eteenpäin, tulisi nämä edellä mainitut seikat ottaa tutkimuksessa huomioon.