Kiertovesipumppujen säätö- ja ohjaustavat
Lintumäki, Jesse (2012)
Lintumäki, Jesse
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086810
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086810
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli tutkia ja esitellä erilaisia kiertovesipumppujen säätö- ja ohjaustapoja. Työssä esiteltiin yleisimpiä säätö- ja ohjausjärjestelmiä, joita pumppujen ohjaukseen voidaan käyttää. Säätämättömän ja ohjaamattoman järjestelmän eroja verrattiin keskenään, ja tutkittiin, miten pumppujen ohjaus- ja säätötavat vaikuttavat kiertovesiverkostojen toimintaan ja energiatehokkuuteen.
Insinöörityössä tarkasteltiin myös eri pumpputyyppejä ja niiden ohjausmenetelmiä. Tarkastelu rajoittui kiertovesijärjestelmissä käytätettäviin märkä- ja kuivamoottoripumppuihin. Molempien pumpputyyppien hyötyjä ja haittoja vertailtiin. Vertailun mukaan molemmilla pumpputyypeillä on omat vahvuutensa erilaisissa käyttökohteissa. Kuivamoottoripumput soveltuvat hyvin jäähdytysjärjestelmiin, kun taas märkämoottoripumppujen käyttö on suositeltavaa lämmitys- ja käyttövesijärjestelmissä.
Pumppujen ohjausta taajuudenmuuttajan avulla käsiteltiin kattavasti. Taajuudenmuuttajien käytön havaittiin olevan paras säätötapa. Perinteisten säätötapojen eli kuristuksen ja ohijuoksutuksen todettiin energiatehokkuuden kannalta olevan huonoja ratkaisuja.
Insinöörityössä perehdyttiin myös pumppausjärjestelmien säädön-ja ohjauksen suunnitteluun vaikuttaviin asioihin. Merkittävin puute havaittiin olevan mitoituksen puolella, sillä suurin osa käytössä olevista järjestelmistä huomattiin ylimitoitetuiksi. Perusteluina ylimitoitukselle todettiin järjestelmän myöhemmän laajennustarpeen huomioiminen ja toiminnan varmistaminen. Toimenpiteeksi ylimitoitetun pumppausjärjestelmän energiatehokkuuden parantamiselle ehdotettiin pumppujen kierroslukusäätöä.
Työssä selvitettiin uusien energiamääräyksien vaikutusta säätö- ja ohjausjärjestelyihin tulevaisuudessa. Uusien energiamääräyksien havaittiin syrjäyttävän säätämättömät pumppausjärjestelmät. Pumppujen nopeussäätöön perustuvan taajuudenmuuttajaohjauksen havaittiin olevan tehokkain ja energiataloudellisin ohjaus- ja säätötapa. Vanhojen pumppujen varustaminen taajuudenmuuttajalla todettiin kannattavaksi energiansäästökeinoksi.
Insinöörityössä tarkasteltiin myös eri pumpputyyppejä ja niiden ohjausmenetelmiä. Tarkastelu rajoittui kiertovesijärjestelmissä käytätettäviin märkä- ja kuivamoottoripumppuihin. Molempien pumpputyyppien hyötyjä ja haittoja vertailtiin. Vertailun mukaan molemmilla pumpputyypeillä on omat vahvuutensa erilaisissa käyttökohteissa. Kuivamoottoripumput soveltuvat hyvin jäähdytysjärjestelmiin, kun taas märkämoottoripumppujen käyttö on suositeltavaa lämmitys- ja käyttövesijärjestelmissä.
Pumppujen ohjausta taajuudenmuuttajan avulla käsiteltiin kattavasti. Taajuudenmuuttajien käytön havaittiin olevan paras säätötapa. Perinteisten säätötapojen eli kuristuksen ja ohijuoksutuksen todettiin energiatehokkuuden kannalta olevan huonoja ratkaisuja.
Insinöörityössä perehdyttiin myös pumppausjärjestelmien säädön-ja ohjauksen suunnitteluun vaikuttaviin asioihin. Merkittävin puute havaittiin olevan mitoituksen puolella, sillä suurin osa käytössä olevista järjestelmistä huomattiin ylimitoitetuiksi. Perusteluina ylimitoitukselle todettiin järjestelmän myöhemmän laajennustarpeen huomioiminen ja toiminnan varmistaminen. Toimenpiteeksi ylimitoitetun pumppausjärjestelmän energiatehokkuuden parantamiselle ehdotettiin pumppujen kierroslukusäätöä.
Työssä selvitettiin uusien energiamääräyksien vaikutusta säätö- ja ohjausjärjestelyihin tulevaisuudessa. Uusien energiamääräyksien havaittiin syrjäyttävän säätämättömät pumppausjärjestelmät. Pumppujen nopeussäätöön perustuvan taajuudenmuuttajaohjauksen havaittiin olevan tehokkain ja energiataloudellisin ohjaus- ja säätötapa. Vanhojen pumppujen varustaminen taajuudenmuuttajalla todettiin kannattavaksi energiansäästökeinoksi.