Tulvariskikartoitus ja tulvienhallinta : Tutkimuskohde. Prikiranta
Kohonen, Petter (2012)
Kohonen, Petter
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086799
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086799
Tiivistelmä
Insinöörityössä selvitettiin tulvariskien kartoitusta ja tulvien hallintatapoja. Tutkimuksen kohteena oli Kirkkonummen kunnassa sijaitseva Prikiranta. Työssä tutkittiin riskialttiit kohdat hulevesitulvalle sekä merivesitulvalle.
Tutkimuksen teoreettinen tausta tehtiin suurilta osin kirjallisuustutkimuksena, jossa selvi-tettiin kaupungistuminen ja ilmastomuutos ja niiden vaikutukset tulviin. Tutkimuskohteessa selvitettiin olemassa olevien avo-ojien ja tienalitusrumpujen koko ja kunto. Mitattujen tie-tojen, Kirkkonummen kunnalta saadun lähtöaineiston ja Suomen ympäristökeskuksen tut-kimusten perusteella tutkittiin, miten hulevedet kertyvät intensiivisyydeltään erilaisten sa-teiden aikana, joiden avulla valittiin määräävä sade. Tutkittiin myös mitkä alueet ovat ris-kialttiita merivesitulvalle, kun meriveden pinta nousee mitoitustulvatasoon +1,45 m tai +2,6 m.
Laki tulvariskien hallinnasta (24.6.2010/620) säätää tulvariskien selvittämisestä ja on osoitus siitä, että tulvakartoituksen ja huleveden hallinta on ilmastomuutoksen ja kaupungistumisen takia hyvin ajankohtainen. Tulvakartoituksessa on kyse varautumisesta tulvatilanteisiin ennakolta, jotta tulvavahinkojen määrä voitaisiin minimoida.
Tulokseksi saatiin kaksi erillistä karttaa, jotka havainnollistavat, miten hulevesitulva ja me-rivesitulva leviävät tutkimusalueella, sekä raportti tulvien aiheuttamista riskeistä. Kartoista voidaan todeta, että huleveden kertyminen tienalitusrumpujen yläjuoksun puolelle muodostaa lammikoita, mutta niiden leviäminen kaavoitetun viheralueen ulkopuolelle on vähäistä ja hallittavissa. Karttojen avulla voidaan myös todeta, että merivesitulva peittää pahimmillaan koko Hemvikenin alavan peltoalueen. Tässä tilanteessa vesi voi pahimmillaan nousta Hemvikintie 4:n omakotitaloon. Upinniementien matalin kohta Hemvikenin pohjukassa voi tutkitussa ääritilanteessa jäädä kerran 200 vuodessa toistuvalla tulvalla veden alle. Myös Sokerimestarintien matalin kohta peittyisi.
Tutkimuksen teoreettinen tausta tehtiin suurilta osin kirjallisuustutkimuksena, jossa selvi-tettiin kaupungistuminen ja ilmastomuutos ja niiden vaikutukset tulviin. Tutkimuskohteessa selvitettiin olemassa olevien avo-ojien ja tienalitusrumpujen koko ja kunto. Mitattujen tie-tojen, Kirkkonummen kunnalta saadun lähtöaineiston ja Suomen ympäristökeskuksen tut-kimusten perusteella tutkittiin, miten hulevedet kertyvät intensiivisyydeltään erilaisten sa-teiden aikana, joiden avulla valittiin määräävä sade. Tutkittiin myös mitkä alueet ovat ris-kialttiita merivesitulvalle, kun meriveden pinta nousee mitoitustulvatasoon +1,45 m tai +2,6 m.
Laki tulvariskien hallinnasta (24.6.2010/620) säätää tulvariskien selvittämisestä ja on osoitus siitä, että tulvakartoituksen ja huleveden hallinta on ilmastomuutoksen ja kaupungistumisen takia hyvin ajankohtainen. Tulvakartoituksessa on kyse varautumisesta tulvatilanteisiin ennakolta, jotta tulvavahinkojen määrä voitaisiin minimoida.
Tulokseksi saatiin kaksi erillistä karttaa, jotka havainnollistavat, miten hulevesitulva ja me-rivesitulva leviävät tutkimusalueella, sekä raportti tulvien aiheuttamista riskeistä. Kartoista voidaan todeta, että huleveden kertyminen tienalitusrumpujen yläjuoksun puolelle muodostaa lammikoita, mutta niiden leviäminen kaavoitetun viheralueen ulkopuolelle on vähäistä ja hallittavissa. Karttojen avulla voidaan myös todeta, että merivesitulva peittää pahimmillaan koko Hemvikenin alavan peltoalueen. Tässä tilanteessa vesi voi pahimmillaan nousta Hemvikintie 4:n omakotitaloon. Upinniementien matalin kohta Hemvikenin pohjukassa voi tutkitussa ääritilanteessa jäädä kerran 200 vuodessa toistuvalla tulvalla veden alle. Myös Sokerimestarintien matalin kohta peittyisi.