Työhyvinvointi ja yksilön johtaminen metalliteollisuudessa : case: Yritys X
Taitto, Paula (2012)
Taitto, Paula
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086798
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086798
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee työhyvinvointia ja yksilön johtamista. Tavoitteena on tutkia tehtaan työilmapiiriä työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi, sekä löytää kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Case-yrityksenä on keskikokoinen metallialan yritys.
Tutkimuksen teoriaosuudessa selvitetään työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Evita-työhyvinvointimallin mukaisesti sekä perehdytään työhyvinvoinnin johtamiseen. Lisäksi tarkastellaan syväjohtamisen mallia, joka on yrityksessä käytössä.
Empiirisessä osassa tutkitaan työhyvinvointia case-yrityksessä sekä haetaan kehitysehdotuksia hyvinvoinnin kehittämiseksi. Empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastatteluja ja havainnointia.
Tutkimuksesta ilmeni, että työssä jaksaminen on haastateltavien mielestä hyvällä tasolla. Yhteistyö toimii tutkittavien omassa työyhteisössä hyvin. Koko yrityksen tasolla yhteistyössä on kehitettävää. Suurimpana haasteena haastateltavat kokevat olevan viestinnän puutteen. Viestintää kasvotusten toivotaan enemmän. Vastaajat kokivat, että esimiehellä on suuri vastuu työhyvinvoinnin edistämisessä. Työhyvinvointia voisi haastateltavien mukaan parantaa ottamalla toiset ihmiset ja heidän mielipiteensä huomioon työpaikalla, tiedottamalla yrityksen asioista paremmin, sekä koko yrityksen yhteistyötä ja prosesseja parantamalla.
Tässä tutkimuksessa keskityttiin selvittämään yrityksen yhden yksikön työhyvinvointia ja esittämään kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Jatkossa yrityksessä kannattaa seurata kyseisen yksikön työhyvinvoinnin kehitystä. Lisäksi muissa yksiköissä voisi suorittaa tutkimuksen viestinnän näkökulmasta ja selvittää heidän näkemyksiään yhteistyön toimivuudesta tuotannon kanssa.
Tutkimuksen teoriaosuudessa selvitetään työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Evita-työhyvinvointimallin mukaisesti sekä perehdytään työhyvinvoinnin johtamiseen. Lisäksi tarkastellaan syväjohtamisen mallia, joka on yrityksessä käytössä.
Empiirisessä osassa tutkitaan työhyvinvointia case-yrityksessä sekä haetaan kehitysehdotuksia hyvinvoinnin kehittämiseksi. Empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastatteluja ja havainnointia.
Tutkimuksesta ilmeni, että työssä jaksaminen on haastateltavien mielestä hyvällä tasolla. Yhteistyö toimii tutkittavien omassa työyhteisössä hyvin. Koko yrityksen tasolla yhteistyössä on kehitettävää. Suurimpana haasteena haastateltavat kokevat olevan viestinnän puutteen. Viestintää kasvotusten toivotaan enemmän. Vastaajat kokivat, että esimiehellä on suuri vastuu työhyvinvoinnin edistämisessä. Työhyvinvointia voisi haastateltavien mukaan parantaa ottamalla toiset ihmiset ja heidän mielipiteensä huomioon työpaikalla, tiedottamalla yrityksen asioista paremmin, sekä koko yrityksen yhteistyötä ja prosesseja parantamalla.
Tässä tutkimuksessa keskityttiin selvittämään yrityksen yhden yksikön työhyvinvointia ja esittämään kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Jatkossa yrityksessä kannattaa seurata kyseisen yksikön työhyvinvoinnin kehitystä. Lisäksi muissa yksiköissä voisi suorittaa tutkimuksen viestinnän näkökulmasta ja selvittää heidän näkemyksiään yhteistyön toimivuudesta tuotannon kanssa.