Valmennuksen vaikuttavuus henkiseen hyvinvointiin- Asiakastyytyväisyyskysely Loisteen asiakkaille
Kuisma, Tytti (2012)
Kuisma, Tytti
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205066489
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205066489
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Loiste Marika Raitaniemen valmennuksiin osallistuneiden henkilöiden kokemuksia valmennuksen vaikuttavuudesta henkiseen hyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka perusteella tilaaja pystyy kehittämään valmennusta paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.
Opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina ovat työhyvinvoinnin perusteet ja henkinen hyvinvointi, sekä valmennus henkilöstön kehittämisen ja hyvinvoinnin edistäjänä. Asiakastyytyväisyys ja palvelutoiminnan lähtökohdat toimivat taustateorioina asiakkaiden kokemuksille.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin verkkokyselynä syksyllä 2011. Kyselylomake sisälsi seitsemän avointa kysymystä ja yhden strukturoidun kysymyksen. Kyselylomake lähetettiin 26 vastaajalle, ja vastauksia saatiin 19. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, ja tulosten raportoinnissa käytettiin taulukoita keskeisistä tuloksista, sekä suoria lainauksia tulosten selkeyttämiseksi.
Tulosten mukaan erityisesti yksilövalmennusasiakkaiden kokema hyöty valmennuksesta oli yhteneväinen valmennuksen tilaajan omien ajatusten kanssa. Yksilövalmennuksessa käyneet asiakkaat korostivat ulkopuolisen henkilön mielipidettä ongelmien ratkaisussa. He kokivat valmennuksen tuoneen apua omien vahvuuksien löytämiseen, sekä lisänneen itsetuntemusta ja itseluottamusta. Valmennusta pidettiin eräänlaisena kannustimena tavoitteiden saavuttamiseksi. Ryhmävalmennusasiakkaiden vastauksista kävi ilmi, että valmennuksen vaikutukset koskivat lähinnä työyhteisölle haettua hyötyä. Valmennuksella saatiin aikaan yhteishengen parantumista ja apua työyhteisön jaksamiseen. Yksittäisenä asiana heidän vastauksistaan nousi kuitenkin esiin positiivisuuden lisääntyminen valmennuksen vaikutuksesta.
Tulosten perusteella valmennusta voitaisiin kehittää erityisesti ryhmävalmennuksen osalta. Asiakkaat toivoivat valmennuksista selkeitä kokonaisuuksia, joissa teoriasisältö ja osallistava tekeminen vuorottelevat asiakasryhmään kulloinkin sopivalla tavalla. Jatkotutkimushaasteena tutkimus voidaan suorittaa uudelleen vastaavalle asiakasryhmälle noin vuoden päästä, ja verrata saatuja tuloksia tämän opinnäytetyön tuloksiin. Opinnäytetyötä varten tehtyä kyselylomaketta voidaan myös hyödyntää käyttämällä sitä palautelomakkeena valmennusten jälkeen järjestelmällisen asiakaspalautteen työkaluna.
Opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina ovat työhyvinvoinnin perusteet ja henkinen hyvinvointi, sekä valmennus henkilöstön kehittämisen ja hyvinvoinnin edistäjänä. Asiakastyytyväisyys ja palvelutoiminnan lähtökohdat toimivat taustateorioina asiakkaiden kokemuksille.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin verkkokyselynä syksyllä 2011. Kyselylomake sisälsi seitsemän avointa kysymystä ja yhden strukturoidun kysymyksen. Kyselylomake lähetettiin 26 vastaajalle, ja vastauksia saatiin 19. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, ja tulosten raportoinnissa käytettiin taulukoita keskeisistä tuloksista, sekä suoria lainauksia tulosten selkeyttämiseksi.
Tulosten mukaan erityisesti yksilövalmennusasiakkaiden kokema hyöty valmennuksesta oli yhteneväinen valmennuksen tilaajan omien ajatusten kanssa. Yksilövalmennuksessa käyneet asiakkaat korostivat ulkopuolisen henkilön mielipidettä ongelmien ratkaisussa. He kokivat valmennuksen tuoneen apua omien vahvuuksien löytämiseen, sekä lisänneen itsetuntemusta ja itseluottamusta. Valmennusta pidettiin eräänlaisena kannustimena tavoitteiden saavuttamiseksi. Ryhmävalmennusasiakkaiden vastauksista kävi ilmi, että valmennuksen vaikutukset koskivat lähinnä työyhteisölle haettua hyötyä. Valmennuksella saatiin aikaan yhteishengen parantumista ja apua työyhteisön jaksamiseen. Yksittäisenä asiana heidän vastauksistaan nousi kuitenkin esiin positiivisuuden lisääntyminen valmennuksen vaikutuksesta.
Tulosten perusteella valmennusta voitaisiin kehittää erityisesti ryhmävalmennuksen osalta. Asiakkaat toivoivat valmennuksista selkeitä kokonaisuuksia, joissa teoriasisältö ja osallistava tekeminen vuorottelevat asiakasryhmään kulloinkin sopivalla tavalla. Jatkotutkimushaasteena tutkimus voidaan suorittaa uudelleen vastaavalle asiakasryhmälle noin vuoden päästä, ja verrata saatuja tuloksia tämän opinnäytetyön tuloksiin. Opinnäytetyötä varten tehtyä kyselylomaketta voidaan myös hyödyntää käyttämällä sitä palautelomakkeena valmennusten jälkeen järjestelmällisen asiakaspalautteen työkaluna.