Monialaosaajana fMRI-aivotutkimusprojektissa
Leppihalme, Valtteri (2012)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Leppihalme, Valtteri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205066483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205066483
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kuvaus neurotieteellisestä tutkimusprojektista, jossa hyödynnettiin aivojen funktionaalista magneettikuvantamista (fMRI). Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää henkilökohtaisen tavoitteen vaikutusta valintaan sekä neurofysiologisesti että behavioraalisesti tarkasteltuna.
Tässä työssä kuvataan taustateorioiden, menetelmien ja tulosten lisäksi myös, millaisia erilaisia tehtäviä tietojenkäsittelyn opiskelija voi assistenttina toteuttaa fMRI-tutkimusprojektissa. Lisäksi liitteenä on projektityöskentelyn yhteydessä syntynyt dokumentti, jonka tarkoituksena on helpottaa samankaltaisten tutkimusten ja niihin liittyvän analysointityön toteuttamista SPM-nimisellä tutkimustyökaluohjelmistolla.
Tutkimusprojektin johtajana toimi Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja, Laurea SID Neuroeconomics-laboratorion perustaja Jyrki Suomala.
Tutkimusasetelmassa koehenkilö (n=25) kuvitteli itsensä tilanteeseen, jossa hän on hakemassa työpaikkaa. Hänen ilmoittamaansa henkilökohtaista palkkatavoitetta käytettiin referenssipisteenä. Koehenkilölle esitettiin magneettikuvantamisskannerissa noin tunnin kestävän koetilanteen aikana palkkatavoitteen mukaisia ja siitä positiivisesti ja negatiivisesti poikkeavia (–30% .. +60%) palkkatarjouksia. Hänen tehtävänsä oli vastata hyväksymällä tai hylkäämällä palkkatarjous nappia painamalla.
Keskeisenä hypoteesina oli se, että ihmisen tuntema mielipaha on suhteessa voimakkaampaa palkkatarjouksen alittaessa referenssipisteen, kuin ihmisten tuntema mielihyvä tarjouksen ylittäessä sen yhtä paljon. Tärkeimpinä taustateorioina olivat prospektiteoria sekä somaattisten merkkien hypoteesi, jonka mukaan emootiot näyttelevät merkittävää roolia päätöksenteossa ja valitsemisessa.
Projektissa tutkittiin, millaiset aivoalueet liittyvät valintakäyttäytymiseen, ja miten subjektiivisesti tärkeä tavoite vaikuttaa emootioihin ja sitä kautta päätöksentekoon. Koehenkilöt valittiin ryhmistä, joita kutsutaan maksimoijiksi ja tyytymöijiksi; lisäksi haluttiin selvittää, onko näiden ryhmien välillä neurofysiologista eroa ja millaista.
Behavioraalisen aineiston analyysin perusteella vastausten arvofunktio todella vastaa prospektiteorian arvofunktiota. Funktionaalisesta aivokuvantamisaineistosta löydettiin myös eroja maksimoijien ja tyytymöijien neurofysiologisessa aktiviteetissa suhteessa esitettyihin palkkatarjouksiin.
Tässä työssä kuvataan taustateorioiden, menetelmien ja tulosten lisäksi myös, millaisia erilaisia tehtäviä tietojenkäsittelyn opiskelija voi assistenttina toteuttaa fMRI-tutkimusprojektissa. Lisäksi liitteenä on projektityöskentelyn yhteydessä syntynyt dokumentti, jonka tarkoituksena on helpottaa samankaltaisten tutkimusten ja niihin liittyvän analysointityön toteuttamista SPM-nimisellä tutkimustyökaluohjelmistolla.
Tutkimusprojektin johtajana toimi Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja, Laurea SID Neuroeconomics-laboratorion perustaja Jyrki Suomala.
Tutkimusasetelmassa koehenkilö (n=25) kuvitteli itsensä tilanteeseen, jossa hän on hakemassa työpaikkaa. Hänen ilmoittamaansa henkilökohtaista palkkatavoitetta käytettiin referenssipisteenä. Koehenkilölle esitettiin magneettikuvantamisskannerissa noin tunnin kestävän koetilanteen aikana palkkatavoitteen mukaisia ja siitä positiivisesti ja negatiivisesti poikkeavia (–30% .. +60%) palkkatarjouksia. Hänen tehtävänsä oli vastata hyväksymällä tai hylkäämällä palkkatarjous nappia painamalla.
Keskeisenä hypoteesina oli se, että ihmisen tuntema mielipaha on suhteessa voimakkaampaa palkkatarjouksen alittaessa referenssipisteen, kuin ihmisten tuntema mielihyvä tarjouksen ylittäessä sen yhtä paljon. Tärkeimpinä taustateorioina olivat prospektiteoria sekä somaattisten merkkien hypoteesi, jonka mukaan emootiot näyttelevät merkittävää roolia päätöksenteossa ja valitsemisessa.
Projektissa tutkittiin, millaiset aivoalueet liittyvät valintakäyttäytymiseen, ja miten subjektiivisesti tärkeä tavoite vaikuttaa emootioihin ja sitä kautta päätöksentekoon. Koehenkilöt valittiin ryhmistä, joita kutsutaan maksimoijiksi ja tyytymöijiksi; lisäksi haluttiin selvittää, onko näiden ryhmien välillä neurofysiologista eroa ja millaista.
Behavioraalisen aineiston analyysin perusteella vastausten arvofunktio todella vastaa prospektiteorian arvofunktiota. Funktionaalisesta aivokuvantamisaineistosta löydettiin myös eroja maksimoijien ja tyytymöijien neurofysiologisessa aktiviteetissa suhteessa esitettyihin palkkatarjouksiin.