Nuorisotyö koulussa kuraattoreiden näkökulmasta
Leppä , Tanja (2012)
Leppä , Tanja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046346
Tiivistelmä
Suomalaista koulujärjestelmää haastavat useat asiat. Yksi näistä on oppilaiden hyvinvoinnin puute. Oppilaat ovat älykkäitä ja osaavia, mutta moni heistä ei voi hyvin, eikä viihdy koulussa. Opettajilla ei ole tarpeeksi aikaa ohjata kokonaisvaltaisissa elämän kysymyksissä. Koulun oppilashuolto kipuilee sille asetettujen tehtävien ja liian pienten resurssien ristipaineessa. Tässä tilanteessa nuorisotyö hakee voimakkaasti paikkaansa koulusta vastatakseen nuorten tuen tarpeisiin. Ammattikunnan avaukset herättävät monia kysymyksiä, joista yksi liittyy koulussa tehtävän nuorisotyön ja koulun sosiaalityön suhteeseen. Alojen suhdetta on aiemmin tutkittu vain vähän.
Opinnäytetyössäni olen selvittänyt koulun sosiaalityön ja nuorisotyön suhdetta nykyisessä yhteistyökulttuurissa, kuraattorityön resurssia ennaltaehkäisevässä työssä sekä koulukuraattoreiden asenteita koulussa tehtävää nuorisotyötä kohtaan. Aineiston olen kerännyt haastattelemalla 16 suomalaista koulukuraattoria laadullisen asennetutkimuksen metodilla. Kommentointiaineiston olen muokannut tutkimustuloksiksi kategorisoimalla, jäsentämällä ja tulkitsemalla argumentaatiota monipuolisesti. Työn taustalla vaikuttava todellisuuskäsitys on tulkintaa korostava sosiaalinen konstruktivismi.
Tulokset osoittavat sosiaalityön arvostavan nuorisotyötä yhteistyökumppanina. Tiivis yhteistyö on osa arkista toimintakulttuuria. Kuraattorit kaipaavat varsinkin yleisen ja osittain myös tehostetun tuen kenttään nykyistä enemmän kasvatuksen ammattilaisia. Olemassa oleva sosiaalityön resurssi ei riitä lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeisiin. Kuitenkin nuorisotyön pysyvä toimija-asema koulussa jakaa asenteita voimakkaasti: Nuorisotyön vakiintunut rooli koulussa herättää ristiriitaisia ajatuksia.
Työni päätyy pohdintaan liian eriytyneistä toimintakulttuureista lasten ja nuorten palveluissa. Sirpaloituneet ja pitkälle eriytyneet työkentät eivät tue kokonaisvaltaista ja ennaltaehkäisevää työotetta. Työtä tulee kehittää monialaisen yhteistyön ja jaetun toimijuuden suuntaan siten, että koulun instituutiossa ja rakenteessa voidaan synnyttää nykyistä kokonaisvaltaisempaa hyvinvoinnin pedagogiikkaa.
Opinnäytetyössäni olen selvittänyt koulun sosiaalityön ja nuorisotyön suhdetta nykyisessä yhteistyökulttuurissa, kuraattorityön resurssia ennaltaehkäisevässä työssä sekä koulukuraattoreiden asenteita koulussa tehtävää nuorisotyötä kohtaan. Aineiston olen kerännyt haastattelemalla 16 suomalaista koulukuraattoria laadullisen asennetutkimuksen metodilla. Kommentointiaineiston olen muokannut tutkimustuloksiksi kategorisoimalla, jäsentämällä ja tulkitsemalla argumentaatiota monipuolisesti. Työn taustalla vaikuttava todellisuuskäsitys on tulkintaa korostava sosiaalinen konstruktivismi.
Tulokset osoittavat sosiaalityön arvostavan nuorisotyötä yhteistyökumppanina. Tiivis yhteistyö on osa arkista toimintakulttuuria. Kuraattorit kaipaavat varsinkin yleisen ja osittain myös tehostetun tuen kenttään nykyistä enemmän kasvatuksen ammattilaisia. Olemassa oleva sosiaalityön resurssi ei riitä lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeisiin. Kuitenkin nuorisotyön pysyvä toimija-asema koulussa jakaa asenteita voimakkaasti: Nuorisotyön vakiintunut rooli koulussa herättää ristiriitaisia ajatuksia.
Työni päätyy pohdintaan liian eriytyneistä toimintakulttuureista lasten ja nuorten palveluissa. Sirpaloituneet ja pitkälle eriytyneet työkentät eivät tue kokonaisvaltaista ja ennaltaehkäisevää työotetta. Työtä tulee kehittää monialaisen yhteistyön ja jaetun toimijuuden suuntaan siten, että koulun instituutiossa ja rakenteessa voidaan synnyttää nykyistä kokonaisvaltaisempaa hyvinvoinnin pedagogiikkaa.