"Maailma olis tylsä ilman ystäviä" : esikouluikäisten eettinen kasvatus päiväkodissa
Alander, Maria; Kari, Krista (2012)
Alander, Maria
Kari, Krista
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046323
Tiivistelmä
Alander, Maria & Kari, Krista. ”Maailma olis ihan tylsä ilman ystäviä.” Esikouluikäisten eettinen kasvatus päiväkodissa. Diak Etelä, Helsinki, kevät 2012, 86 s., 5 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus ja lastentarhanopettajan pätevyys.
Opinnäytetyömme toteutettiin toiminnallisena produktina kunnallisen päivähoidon esiopetusryhmässä. Pienryhmätoiminta koostui kuudesta ohjauskerrasta ja siihen osallistui kuusi 5−6-vuotiasta lasta, kolme tyttöä ja kolme poikaa. Toiminnan tarkoitus oli tukea taidepainotteisia toiminnallisia menetelmiä apuna käyttäen lasten ryhmätyöskentelytaitoja ja vahvistaa erityisesti lasten tunnetaitoja sekä empatiakykyä. Annoimme produktille nimen ”Ystävyyden talo”, joka symboloi ystävyyttä ja siihen liittyviä eri tekijöitä. Teimme siihen lasten kanssa päiväkodin seinälle yhdessä kollaasin, johon kokosimme lasten tekemät omat taideteokset.
Ryhmänohjauskerroilla pohdimme yhdessä lasten kanssa ystävyyteen liittyviä aiheita, jotka olivat ystävyyden teemaan orientoituminen, empatia ja toisen huomioon ottaminen, kiusaaminen, yksinäisyys ja anteeksianto. Lapset tekivät jokaisella kerralla oman teoksen taiteellisten menetelmien avulla. Käytimme menetelminä draamaa, kuvallista ilmaisua ja askartelua. Lastensaduissa ja Raamatun tuhlaajapoikavertauksessa esiintyvien tilanteiden ja moraalidilemmojen kautta lapset saivat tilaisuuden keskustella aiheista, joiden yhteydessä voi oppia empatian taitoja ja toisen motiivien huomioimista.
Halusimme tuoda opinnäytteessämme esiin myös lapsen oman näkökulman ystävyyteen. Siksi koimme tärkeäksi, että lapset saavat itse määritellä, mitä on hyvä ystävyys ja millaisia ominaisuuksia hyvällä ystävällä on. Keräsimme lasten mielipiteitä ryhmähaastattelussa ystävyyden teemaan orientoitumisen tuokion yhteydessä.
Käytimme toiminnallisessa opinnäytetyössämme tutkimusmenetelminä haastattelua ja osallistuvaa havainnointia. Toimintatuokioissa havainnoimme erityisesti lasten aktiivisuutta ja innostuneisuutta lähteä mukaan toimintaan. Haastattelimme lapsia yksitellen saadaksemme selville millainen kokemus Ystävyyden talo
-toimintatuokioihin osallistuminen on lapsille ollut. Haastattelujemme perusteella järjestämämme ryhmätoiminta oli lapsille pääosin myönteinen kokemus. Lapset pitivät eniten toiminnallisesta osuudesta, jossa he maalaisivat, piirsivät ja tekivät osana draamatyöskentelyä itselleen tikkunuket haluamistaan roolihahmoista.
Lasten mielipiteissä ystävyydestä tuli eniten esiin aggression ja kiusaamisen puuttumiseen liittyviä mielipiteitä. Toiseksi eniten oli ystävyyden myönteisiin piirteisiin liittyviä mielipiteitä. Lasten mielestä ystävyyteen kuului olennaisesti leikkiminen ja yhteisen ajan viettäminen.
Asiasanat: varhaiskasvatus, eettinen kasvatus, uskontokasvatus, tun-netaidot, luovat menetelmät, toiminnalliset menetelmät
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus ja lastentarhanopettajan pätevyys.
Opinnäytetyömme toteutettiin toiminnallisena produktina kunnallisen päivähoidon esiopetusryhmässä. Pienryhmätoiminta koostui kuudesta ohjauskerrasta ja siihen osallistui kuusi 5−6-vuotiasta lasta, kolme tyttöä ja kolme poikaa. Toiminnan tarkoitus oli tukea taidepainotteisia toiminnallisia menetelmiä apuna käyttäen lasten ryhmätyöskentelytaitoja ja vahvistaa erityisesti lasten tunnetaitoja sekä empatiakykyä. Annoimme produktille nimen ”Ystävyyden talo”, joka symboloi ystävyyttä ja siihen liittyviä eri tekijöitä. Teimme siihen lasten kanssa päiväkodin seinälle yhdessä kollaasin, johon kokosimme lasten tekemät omat taideteokset.
Ryhmänohjauskerroilla pohdimme yhdessä lasten kanssa ystävyyteen liittyviä aiheita, jotka olivat ystävyyden teemaan orientoituminen, empatia ja toisen huomioon ottaminen, kiusaaminen, yksinäisyys ja anteeksianto. Lapset tekivät jokaisella kerralla oman teoksen taiteellisten menetelmien avulla. Käytimme menetelminä draamaa, kuvallista ilmaisua ja askartelua. Lastensaduissa ja Raamatun tuhlaajapoikavertauksessa esiintyvien tilanteiden ja moraalidilemmojen kautta lapset saivat tilaisuuden keskustella aiheista, joiden yhteydessä voi oppia empatian taitoja ja toisen motiivien huomioimista.
Halusimme tuoda opinnäytteessämme esiin myös lapsen oman näkökulman ystävyyteen. Siksi koimme tärkeäksi, että lapset saavat itse määritellä, mitä on hyvä ystävyys ja millaisia ominaisuuksia hyvällä ystävällä on. Keräsimme lasten mielipiteitä ryhmähaastattelussa ystävyyden teemaan orientoitumisen tuokion yhteydessä.
Käytimme toiminnallisessa opinnäytetyössämme tutkimusmenetelminä haastattelua ja osallistuvaa havainnointia. Toimintatuokioissa havainnoimme erityisesti lasten aktiivisuutta ja innostuneisuutta lähteä mukaan toimintaan. Haastattelimme lapsia yksitellen saadaksemme selville millainen kokemus Ystävyyden talo
-toimintatuokioihin osallistuminen on lapsille ollut. Haastattelujemme perusteella järjestämämme ryhmätoiminta oli lapsille pääosin myönteinen kokemus. Lapset pitivät eniten toiminnallisesta osuudesta, jossa he maalaisivat, piirsivät ja tekivät osana draamatyöskentelyä itselleen tikkunuket haluamistaan roolihahmoista.
Lasten mielipiteissä ystävyydestä tuli eniten esiin aggression ja kiusaamisen puuttumiseen liittyviä mielipiteitä. Toiseksi eniten oli ystävyyden myönteisiin piirteisiin liittyviä mielipiteitä. Lasten mielestä ystävyyteen kuului olennaisesti leikkiminen ja yhteisen ajan viettäminen.
Asiasanat: varhaiskasvatus, eettinen kasvatus, uskontokasvatus, tun-netaidot, luovat menetelmät, toiminnalliset menetelmät