Vanhempien näkemyksia 3-5-vuotiaiden lasten sähköisen median käytöstä
Tonteri, Liisa; Pölkki, Johanna (2012)
Tonteri, Liisa
Pölkki, Johanna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046293
Tiivistelmä
Opinnäytetyön työelämäyhteistyötahona toimi Ahveniston varhaiskasvatuskeskus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vanhempien näkemyksiä 3–5-vuotiaiden lasten sähköisen median käytöstä. Opinnäytetyössä sähköinen media rajattiin tarkoittamaan televisiota, DVD-soitinta, Internetiä, tietokonetta ja pelikonsolia. Tavoitteena oli saada selville vanhempien omia näkemyksiä ja kokemuksia. Yhtenä mielenkiinnon kohteena oli saada tietää, miten vanhemmat ohjaavat lapsiaan median käytössä. Lisäksi haluttiin kuulla vanhempien mielipide siitä, minkälaista yhteistyötä he toivovat mediakasvatuksen suhteen päiväkodin kanssa.
Teoreettinen viitekehys opinnäytetyölle muodostui aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta, Internet-lähteistä ja aiemmista tutkimuksista. Teoriassa painotettiin lasten median käyttöä ja sen vaikutuksia, sekä iän ja kehitystason merkitystä mediavälineiden käyttöön. Lisäksi kuvailtiin mediakasvatusta päiväkodin ja kodin näkökulmista. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa oli myös kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta ja analyysimenetelmänä teemoittelua ja tyypittelyä. Kyselylomake lähetettiin lasten vanhemmille kotiin päiväkodin kautta.
Tulokset osoittivat, että kyselyyn vastanneet vanhemmat olivat tietoisia median vaikutuksista. Tulosten perusteella voitiin todeta, että lasten median käyttö alkoi jo varhain ja että 3–5-vuotiaat lapset käyttivät monipuolisesti eri mediavälineitä. Vanhempien mielestä hyvään mediakasvatukseen ja median käyttöön liittyi lasten ohjaaminen mediavälineiden käytössä sekä kontrollointi ja seuraaminen ajallisesti, määrällisesti ja sisällöllisesti. Vanhemmat eivät kokeneet tärkeäksi yhteistyötä mediakasvatuksessa päiväkodin kanssa. Tutkimuksen pohjalta voi tehdä erilaisia jatkotutkimuksia. Perehtyä voisi esimerkiksi lasten omiin näkemyksiin heidän median käytöstään.
Teoreettinen viitekehys opinnäytetyölle muodostui aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta, Internet-lähteistä ja aiemmista tutkimuksista. Teoriassa painotettiin lasten median käyttöä ja sen vaikutuksia, sekä iän ja kehitystason merkitystä mediavälineiden käyttöön. Lisäksi kuvailtiin mediakasvatusta päiväkodin ja kodin näkökulmista. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa oli myös kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta ja analyysimenetelmänä teemoittelua ja tyypittelyä. Kyselylomake lähetettiin lasten vanhemmille kotiin päiväkodin kautta.
Tulokset osoittivat, että kyselyyn vastanneet vanhemmat olivat tietoisia median vaikutuksista. Tulosten perusteella voitiin todeta, että lasten median käyttö alkoi jo varhain ja että 3–5-vuotiaat lapset käyttivät monipuolisesti eri mediavälineitä. Vanhempien mielestä hyvään mediakasvatukseen ja median käyttöön liittyi lasten ohjaaminen mediavälineiden käytössä sekä kontrollointi ja seuraaminen ajallisesti, määrällisesti ja sisällöllisesti. Vanhemmat eivät kokeneet tärkeäksi yhteistyötä mediakasvatuksessa päiväkodin kanssa. Tutkimuksen pohjalta voi tehdä erilaisia jatkotutkimuksia. Perehtyä voisi esimerkiksi lasten omiin näkemyksiin heidän median käytöstään.