Salibandy harrasteliikuntana
Suominen, Gitta (2012)
Suominen, Gitta
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036094
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia yhteistyössä Suomen Salibandyliiton kanssa salibandyn harrastamisen luonnetta. Tutkimuksessa selvitettiin harrastajien taustatietojen lisäksi sekä salibandyn harrastamiseen motivoivia tekijöitä, että harrastamista mahdollisesti rajoittavia tekijöitä. Tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan myös harrastajien koettuja terveysvaikutuksia, ja salibandyn aiheuttamien liikuntavammojen esiintyvyyttä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään Suomen Salibandyliiton toiminnan kehittämisessä, ja vuoden 2012 aikana Suomen Kuntoliikuntaliitolle laadittavassa salibandyn terveysprofiilissa.
Tutkimus toteutettiin Webropol 2.0 ohjelman kautta sähköisenä kyselynä 19.1.-2.2.2012. Tutkimuksen otoksen muodostivat 1153 salibandyn eri sarjatasojen harrastajaa. Vastausprosentti oli 23,1%. Vastaajista naisia oli 270 ja miehiä 883. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista eli tilastollista tutkimusta. Tutkimuksen tuloksia vertailtiin sukupuolen ja iän mukaan. Tuloksia tarkasteltiin Excel taulukkolaskentaohjelmalla keskiarvoina ja – hajontoina, ristiintaulukoimalla sekä keskiarvojen eroja vertailevalla t-testillä.
Tutkimuksen merkittävin löydös oli pelaamisen hauskuuden motivoivan eniten salibandyn harrastamiseen. Terveyteen liittyvät tekijät motivoivat yli 30 –vuotiaita, ja uusien lajitaitojen oppiminen sekä naisia että alle 30-vuotiaita salibandyn harrastamiseen. Molempia ryhmiä tarkasteltaessa ajan puute nousi harrastamista eniten rajoittavaksi tekijäksi. Sekä yli 30-vuotiaat että miehet kokivat perhesyiden rajoittavan harrastamista. Tulokset osoittavat kavereiden merkityksen sekä lajin aloittamiseen että harrastamisen jatkamiseen olevan erittäin suuri. Vastaajista 46,7% ilmoitti salibandyn harrastamisen vaikuttavan terveyteen paljon, huolimatta salibandyvammojen esiintyvyydestä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että salibandyn harrastajat kokevat lajinsa hauskaksi, sosiaalista mielihyvää tuottavaksi ja terveytensä kannalta merkitykselliseksi. Suuri vastausprosentti voi olla merkkinä siitä, että harrastajat ovat kiinnostuneita lajistaan ja sen kehittämisestä. Harrastamiseen ei nähdä juuri rajoittavia tekijöitä, minkä takia harrastajien voidaan olettaa jatkavan lajia myös tulevaisuudessa.
Tutkimus toteutettiin Webropol 2.0 ohjelman kautta sähköisenä kyselynä 19.1.-2.2.2012. Tutkimuksen otoksen muodostivat 1153 salibandyn eri sarjatasojen harrastajaa. Vastausprosentti oli 23,1%. Vastaajista naisia oli 270 ja miehiä 883. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista eli tilastollista tutkimusta. Tutkimuksen tuloksia vertailtiin sukupuolen ja iän mukaan. Tuloksia tarkasteltiin Excel taulukkolaskentaohjelmalla keskiarvoina ja – hajontoina, ristiintaulukoimalla sekä keskiarvojen eroja vertailevalla t-testillä.
Tutkimuksen merkittävin löydös oli pelaamisen hauskuuden motivoivan eniten salibandyn harrastamiseen. Terveyteen liittyvät tekijät motivoivat yli 30 –vuotiaita, ja uusien lajitaitojen oppiminen sekä naisia että alle 30-vuotiaita salibandyn harrastamiseen. Molempia ryhmiä tarkasteltaessa ajan puute nousi harrastamista eniten rajoittavaksi tekijäksi. Sekä yli 30-vuotiaat että miehet kokivat perhesyiden rajoittavan harrastamista. Tulokset osoittavat kavereiden merkityksen sekä lajin aloittamiseen että harrastamisen jatkamiseen olevan erittäin suuri. Vastaajista 46,7% ilmoitti salibandyn harrastamisen vaikuttavan terveyteen paljon, huolimatta salibandyvammojen esiintyvyydestä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että salibandyn harrastajat kokevat lajinsa hauskaksi, sosiaalista mielihyvää tuottavaksi ja terveytensä kannalta merkitykselliseksi. Suuri vastausprosentti voi olla merkkinä siitä, että harrastajat ovat kiinnostuneita lajistaan ja sen kehittämisestä. Harrastamiseen ei nähdä juuri rajoittavia tekijöitä, minkä takia harrastajien voidaan olettaa jatkavan lajia myös tulevaisuudessa.