Simulaatio hoitotyön opetus- ja oppimismenetelmänä : Kahden pohjoismaisen ammattikorkeakoulun vertailu erityisesti aseptiikan opetuksen näkökulmasta
Hokkanen, Tiina; Karankoski, Jaakko (2012)
Hokkanen, Tiina
Karankoski, Jaakko
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036025
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on vertailla simulaatiotunteja opetus- ja oppimismenetelmänä kahden eri pohjoismaisen ammattikorkeakoulun kesken erityisesti aseptiikan opetuksen näkökulmasta ja selvittää hoitotyön opiskelijoiden mielipiteitä opetuksesta. Tehtävänä on selvittää miten aseptiikan opetus toteutuu valitsemiemme ammattikorkeakoulujen simulaatiotuntien yhteydessä. Tehtävänä on myös selvittää kuinka hyväksi ja riittäväksi hoitoalan ensimmäisen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat simulaatiotuntien opetuksen, tilat ja välineet.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivis-kvantitatiivisella eli laadullisella ja määrällisellä tutkimusotteella. Aineisto kerättiin opiskelijaryhmiltä strukturoidulla kysymyslomakkeella sekä kahdella avoimella kysymyksellä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja SPSS 19.0 for Windows-tilasto-ohjelmalla. Hyväksyttyjen kyselylomakkeiden kokonaismäärä oli 201.
Tulosten mukaan norjalaiset opiskelijat olivat hoitotyön opetukseensa ja opettajiinsa tyytyväisempiä kuin suomalaiset opiskelijat. Simulaatio koettiin hyväksi ja toimivaksi opetusmenetelmäksi sekä suomalaisten että norjalaisten opiskelijoiden mielestä, kuitenkin välineisiin ja opetukseen toivottiin realistisuutta enemmän. Norjalaiset opiskelijat kokivat simulaatio-opettajien opetuksen laadukkaammaksi kuin suomalaiset opiskelijat. Molempien maiden vastauksissa korostui halu lisätä simuloituja opetustilanteita ja käytännön opetusta. Sekä norjalaiset opiskelijat että suomalaiset opiskelijat toivoivat simulaatiotuntien välineitä lisää, mutta norjalaiset olivat tyytyväisempiä välineiden ajantasaisuuteen ja toimivuuteen. Aseptiikan opetus oli tärkeää molempien maiden opiskelijoiden mielestä ja simulaatio-opetus koettiin hyväksi menetelmäksi opettaa aseptiikkaa. Aseptiikan opetus tapahtui suomalaisten ja norjalaisten opiskelijoiden mukaan pääasiallisesti simulaatiotunneilla. Opettaja toi hyvin esille simulaatiotunneilla aseptiikan sekä suomalaisten että norjalaisten opiskelijoiden mielestä. Molempien maiden opiskelijoiden mielestä aseptiikan opetus simulaatiotunneilla oli pääsääntöisesti riittävää.
Simulaatio on siis opiskelijoiden mielestä hyvä ja toimiva tapa oppia hoitotyötä. Jatkossa olisikin hyvä selvittää myöhäisemmässä vaiheessa olevien opiskelijoiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia simulaatio-opetukseen. Myös suomalaisten ammattikorkeakoulujen keskinäinen vertailu voisi kehittää opetusta ja simulaatio-opettamista.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivis-kvantitatiivisella eli laadullisella ja määrällisellä tutkimusotteella. Aineisto kerättiin opiskelijaryhmiltä strukturoidulla kysymyslomakkeella sekä kahdella avoimella kysymyksellä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja SPSS 19.0 for Windows-tilasto-ohjelmalla. Hyväksyttyjen kyselylomakkeiden kokonaismäärä oli 201.
Tulosten mukaan norjalaiset opiskelijat olivat hoitotyön opetukseensa ja opettajiinsa tyytyväisempiä kuin suomalaiset opiskelijat. Simulaatio koettiin hyväksi ja toimivaksi opetusmenetelmäksi sekä suomalaisten että norjalaisten opiskelijoiden mielestä, kuitenkin välineisiin ja opetukseen toivottiin realistisuutta enemmän. Norjalaiset opiskelijat kokivat simulaatio-opettajien opetuksen laadukkaammaksi kuin suomalaiset opiskelijat. Molempien maiden vastauksissa korostui halu lisätä simuloituja opetustilanteita ja käytännön opetusta. Sekä norjalaiset opiskelijat että suomalaiset opiskelijat toivoivat simulaatiotuntien välineitä lisää, mutta norjalaiset olivat tyytyväisempiä välineiden ajantasaisuuteen ja toimivuuteen. Aseptiikan opetus oli tärkeää molempien maiden opiskelijoiden mielestä ja simulaatio-opetus koettiin hyväksi menetelmäksi opettaa aseptiikkaa. Aseptiikan opetus tapahtui suomalaisten ja norjalaisten opiskelijoiden mukaan pääasiallisesti simulaatiotunneilla. Opettaja toi hyvin esille simulaatiotunneilla aseptiikan sekä suomalaisten että norjalaisten opiskelijoiden mielestä. Molempien maiden opiskelijoiden mielestä aseptiikan opetus simulaatiotunneilla oli pääsääntöisesti riittävää.
Simulaatio on siis opiskelijoiden mielestä hyvä ja toimiva tapa oppia hoitotyötä. Jatkossa olisikin hyvä selvittää myöhäisemmässä vaiheessa olevien opiskelijoiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia simulaatio-opetukseen. Myös suomalaisten ammattikorkeakoulujen keskinäinen vertailu voisi kehittää opetusta ja simulaatio-opettamista.