Päihteetöntä aikaa perustarpeille : päihdekuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi
Tamberg, Hanni; Vuorivirta, Kata (2011)
Tamberg, Hanni
Vuorivirta, Kata
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025938
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selittää, miten Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän omistamassa Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa tarjottu päihdekuntoutus vaikuttaa kuntoutujien elämien eri osa-alueilla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu päihderiippuvuutta koskevasta teoriasta, jota on käsitelty niin yhteiskunnan kuin yksilönkin näkökulmasta. Keskeisenä aiheena käsittelemme päihderiippuvuudesta toipumisen prosesseja sekä luomme katsauksen Suomessa järjestettävän päihdekuntoutuksen eri muotoihin. Lähemmin tarkastelemme Ridasjärven päihdehoitokeskuksen tarjoaman kuntoutuksen piirteitä. Teoriaosuuden lopuksi pohdimme vaikuttavuutta ja sen mittareita sekä arviointia.
Opinnäytetyömme aineiston olemme keränneet kvantitatiivisella tutkimuksella. Laatimamme kyselylomake oli käytössä Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa puolen vuoden ajan kuluneena vuonna. Kyselylomakkeessa kuntoutuksen päättävät asiakkaat arvioivat itse, miten ja minkälaisten asioiden he kokivat vaikuttaneen päihdekuntoutuksen aikana. Koska tutkimuksen perusjoukko oli suuri, päädyimme otantatutkimukseen. Kyselyyn vastanneista kaikki olivat kuntoutusjaksonsa sovitusti päättäneitä, eli kyselyllä saadut tulokset eivät kuvaa kuntoutusjaksonsa aikana retkahtaneiden käsityksiä päihdekuntoutuksen vaikuttavuudesta. Puolenvuoden aikana saimme vastaukset 78:ltä päihdekuntoutuksen päättäneeltä asiakkaalta. Aineiston analyysissä on käytetty kvantitatiiviselle tutkimukselle tyypillisiä taulukointeja ja näistä johdettuja kuvioita. Avoimiin kysymyksiin saadut vastaukset on teemoiteltu.
Tuloksista kävi ilmi, että päihdekuntoutuksen koettiin vaikuttaneen positiivisesti niin elämän fyysisillä, psyykkisillä, kuin sosiaalisillakin osa-alueilla. Päihteettömyyden positiivinen merkitys kuntoutujan hyvinvointiin korostui ylitse muiden. Tuloksien perusteella myös ihmisen perustarpeiden, kuten ravinnon ja levon merkitykset korostuivat päihdekuntoutuksen aikana. Tällä voidaan perustella laitoskuntoutuksen tärkeyttä päihdepalveluiden kokonaisuudessa suhteessa avohuollon palveluihin, joissa ei voida taata samantyyppistä kontrolloitua päihteettömyyttä ja perustarpeiden täyttymistä. Näiden perustarpeiden ohella vertaistuki nähtiin positiivisesti vaikuttavana asiana, vaikkakin se jakoi mielipiteitä enemmän kuin edellä mainitut päihteettömyys, ravinto ja lepo.
Opinnäytetyömme aineiston olemme keränneet kvantitatiivisella tutkimuksella. Laatimamme kyselylomake oli käytössä Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa puolen vuoden ajan kuluneena vuonna. Kyselylomakkeessa kuntoutuksen päättävät asiakkaat arvioivat itse, miten ja minkälaisten asioiden he kokivat vaikuttaneen päihdekuntoutuksen aikana. Koska tutkimuksen perusjoukko oli suuri, päädyimme otantatutkimukseen. Kyselyyn vastanneista kaikki olivat kuntoutusjaksonsa sovitusti päättäneitä, eli kyselyllä saadut tulokset eivät kuvaa kuntoutusjaksonsa aikana retkahtaneiden käsityksiä päihdekuntoutuksen vaikuttavuudesta. Puolenvuoden aikana saimme vastaukset 78:ltä päihdekuntoutuksen päättäneeltä asiakkaalta. Aineiston analyysissä on käytetty kvantitatiiviselle tutkimukselle tyypillisiä taulukointeja ja näistä johdettuja kuvioita. Avoimiin kysymyksiin saadut vastaukset on teemoiteltu.
Tuloksista kävi ilmi, että päihdekuntoutuksen koettiin vaikuttaneen positiivisesti niin elämän fyysisillä, psyykkisillä, kuin sosiaalisillakin osa-alueilla. Päihteettömyyden positiivinen merkitys kuntoutujan hyvinvointiin korostui ylitse muiden. Tuloksien perusteella myös ihmisen perustarpeiden, kuten ravinnon ja levon merkitykset korostuivat päihdekuntoutuksen aikana. Tällä voidaan perustella laitoskuntoutuksen tärkeyttä päihdepalveluiden kokonaisuudessa suhteessa avohuollon palveluihin, joissa ei voida taata samantyyppistä kontrolloitua päihteettömyyttä ja perustarpeiden täyttymistä. Näiden perustarpeiden ohella vertaistuki nähtiin positiivisesti vaikuttavana asiana, vaikkakin se jakoi mielipiteitä enemmän kuin edellä mainitut päihteettömyys, ravinto ja lepo.