Biohajoavan pakkausmuovin tuotekehitys korroosionestoon
Pasanen, Minttu (2012)
Pasanen, Minttu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025793
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli biohajoavan pakkausmuovin tuotekehitys korroosionestokalvoksi. Pakkausmuovin korroosionesto-ominaisuudet perustuvat kaasufaasi-menetelmään. Siinä pakkauskalvo vapauttaa inhibiittiaineita, jotka estävät tuotteen metalliosien ruostumisen.
Korroosionestoon käytetyn muovikalvon tuotekehityksessä tulee ottaa huomioon muun muassa kalvon korroosiosuojauksen toimivuus, kalvon soveltuvuus pakkausmateriaaliksi, muovin ominaisuudet eri sääolosuhteissa sekä ympäristön kuormitus. Näitä ominaisuuksia verrattiin neljään jo olemassa olevaan pakkauskalvoon ja yritettiin selvittää, täyttääkö uusi biohajoava tuote yrityksen asettamat vaatimukset. Tärkeimpiä vaatimuksia olivat korroosioneston toimivuus, mekaaniset ominaisuudet, lämpötilojen vaikutus, höyrynläpäisykerroin sekä kuuma saumattavuus.
Työssä käytettyjä tutkimusmenetelmiä olivat Jar test, Fourier-muunnokseen perustuva infrapunaspektrometri (FTIR), differentiaalinen pyyhkäisykalorimetri (DSC) sekä lämpökaappi. Lisäksi tehtiin Dart drop-, sääkaappi- sekä höyrynläpäisykerroin-, WVTR (water vapor transmission rate) -tutkimukset.
Opinnäytetyön kokeellinen osio on luottamuksellinen, joten julkisessa osiossa ei voida käsitellä tutkimusten tuloksia. Tutkimusten avulla on kuitenkin saatu vertailukelpoisia tuloksia eri muovikalvojen välille ja biohajoava korroosionestokalvo saatiin markkinoille. Jatkossa yritys voi hyödyntää saatuja tutkimustuloksia muun muassa tuotteidensa markkinoinnissa ja tuotekehityksessä.
Korroosionestoon käytetyn muovikalvon tuotekehityksessä tulee ottaa huomioon muun muassa kalvon korroosiosuojauksen toimivuus, kalvon soveltuvuus pakkausmateriaaliksi, muovin ominaisuudet eri sääolosuhteissa sekä ympäristön kuormitus. Näitä ominaisuuksia verrattiin neljään jo olemassa olevaan pakkauskalvoon ja yritettiin selvittää, täyttääkö uusi biohajoava tuote yrityksen asettamat vaatimukset. Tärkeimpiä vaatimuksia olivat korroosioneston toimivuus, mekaaniset ominaisuudet, lämpötilojen vaikutus, höyrynläpäisykerroin sekä kuuma saumattavuus.
Työssä käytettyjä tutkimusmenetelmiä olivat Jar test, Fourier-muunnokseen perustuva infrapunaspektrometri (FTIR), differentiaalinen pyyhkäisykalorimetri (DSC) sekä lämpökaappi. Lisäksi tehtiin Dart drop-, sääkaappi- sekä höyrynläpäisykerroin-, WVTR (water vapor transmission rate) -tutkimukset.
Opinnäytetyön kokeellinen osio on luottamuksellinen, joten julkisessa osiossa ei voida käsitellä tutkimusten tuloksia. Tutkimusten avulla on kuitenkin saatu vertailukelpoisia tuloksia eri muovikalvojen välille ja biohajoava korroosionestokalvo saatiin markkinoille. Jatkossa yritys voi hyödyntää saatuja tutkimustuloksia muun muassa tuotteidensa markkinoinnissa ja tuotekehityksessä.