Ikäihmisten terveyttä edistävän kotikäyntitoiminnan kehittäminen Janakkalan kunnassa
Valaja-Jokinen, Sari (2012)
Valaja-Jokinen, Sari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204285441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204285441
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Janakkalan kunnassa uutta työmenetelmää ikäihmisten terveyden edistämiseen. Tarkoituksena oli synnyttää janakkalalaisille ikäihmisille soveltuva toimintamuoto ja tuottaa tietoa, jonka perusteella kunnassa voidaan tehdä suunnitelmia toiminnan tulevaisuudesta. Kotikäyntien kehittäminen perustui salutgeeniseen näkemykseen terveydestä, jossa tavoitteena on yksilön hyvä elämä ja hyvinvointi. Ikäihmisten terveyttä edistävät kotikäynnit ovat kunnan tuottama terveyden edistämisen työmuoto. Terveydenhuoltolaissa ohjataan kuntia järjestämään ikäihmisille hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä.
Kotikäyntien kohderyhmänä oli 90 iältään 75-77-vuotiasta kuntalaista, jotka olivat käyneet perusterveydenhuollon lääkärinvastaanotolla vuoden 2010 aikana kolme kertaa tai enemmän. Toimintaa kehitettiin toimintatutkimusmenetelmällä. Kotikäynnin tekijöiden havaintopäiväkirjat, sähköpostikooste, ohjausryhmän sekä kotikäynnin tekijäryhmän muistiot muodostivat aineiston kehittämistoiminnalle. Havaintopäiväkirjat analysoitiin abduktiivisella sisällön analyysillä. Käynnin sisältö perustui valtakunnalliseen sähköiseen oppaaseen hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä iäkkäille.
Kehittäminen perustui tietoon, joka syntyi asiakkaan ja käynnin tekijän välisestä salutogeenisesta keskustelusta. Tieto välittyi käynnin tekijöiden havaintopäiväkirjoista, joista opinnäytetyön tekijä muodosti analyysiin perustuvan esityksen. Esityksen perusteella ohjausryhmä linjasi kotikäyntitoimintaa esittämällä käynnin tekijöille toiminnan vahvistamista tai muutosta. Päätöksien perusteella käynnin tekijät muokkasivat toimintaa. Toimintaa kehitettiin viidessä syklissä. Kahdesta viimeisestä syklistä muodostui tuloksen vahvistumisen ja arvioinnin syklejä. Kehittämistoiminnasta syntyi kotikäyntiä kuvaava asiakastyön prosessi ja kehittämisehdotuksia, joissa kotikäyntejä esitetään jatkettavaksi ja kehitettäväksi.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää paikallisesti kunnassa suunniteltaessa ja toteutettaessa toimintaa, jonka tavoitteena on ikäihmisten terveyden edistäminen. Jatkotutkimushaasteina nousi käyntien vaikuttavuuden arviointi ikäihmisten koherenssin tunteen mittaamisella. Merkittävää olisi jatkossa tutkia opinnäytetyössä kehitetyn toiminnan soveltamista ikäihmisten parissa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden perehdyttämiseen salutogeeniseen näkemykseen terveydestä.
Kotikäyntien kohderyhmänä oli 90 iältään 75-77-vuotiasta kuntalaista, jotka olivat käyneet perusterveydenhuollon lääkärinvastaanotolla vuoden 2010 aikana kolme kertaa tai enemmän. Toimintaa kehitettiin toimintatutkimusmenetelmällä. Kotikäynnin tekijöiden havaintopäiväkirjat, sähköpostikooste, ohjausryhmän sekä kotikäynnin tekijäryhmän muistiot muodostivat aineiston kehittämistoiminnalle. Havaintopäiväkirjat analysoitiin abduktiivisella sisällön analyysillä. Käynnin sisältö perustui valtakunnalliseen sähköiseen oppaaseen hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä iäkkäille.
Kehittäminen perustui tietoon, joka syntyi asiakkaan ja käynnin tekijän välisestä salutogeenisesta keskustelusta. Tieto välittyi käynnin tekijöiden havaintopäiväkirjoista, joista opinnäytetyön tekijä muodosti analyysiin perustuvan esityksen. Esityksen perusteella ohjausryhmä linjasi kotikäyntitoimintaa esittämällä käynnin tekijöille toiminnan vahvistamista tai muutosta. Päätöksien perusteella käynnin tekijät muokkasivat toimintaa. Toimintaa kehitettiin viidessä syklissä. Kahdesta viimeisestä syklistä muodostui tuloksen vahvistumisen ja arvioinnin syklejä. Kehittämistoiminnasta syntyi kotikäyntiä kuvaava asiakastyön prosessi ja kehittämisehdotuksia, joissa kotikäyntejä esitetään jatkettavaksi ja kehitettäväksi.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää paikallisesti kunnassa suunniteltaessa ja toteutettaessa toimintaa, jonka tavoitteena on ikäihmisten terveyden edistäminen. Jatkotutkimushaasteina nousi käyntien vaikuttavuuden arviointi ikäihmisten koherenssin tunteen mittaamisella. Merkittävää olisi jatkossa tutkia opinnäytetyössä kehitetyn toiminnan soveltamista ikäihmisten parissa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden perehdyttämiseen salutogeeniseen näkemykseen terveydestä.