LAPSIYSTÄVÄLLINEN TOIMIJA –KRITEERISTÖ LAPSEN OIKEUKSIEN KONKRETISOINNIN VÄLINEENÄ : Raportti kriteeristön laadintaan liittyvästä kehittämishankkeesta
Rantala, Kaisa (2012)
Rantala, Kaisa
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275417
Tiivistelmä
Rantala, Kaisa. Lapsiystävällinen toimija –kriteeristö lapsen oikeuksien konkretisoinnin välineenä. Raportti kriteeristön laadintaan liittyvästä kehittämishankkeesta.
Diak, Etelä, Järvenpää, kevät 2012, 65 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä asioita tulisi ottaa huomioon laadittaessa kansallisen lapsen oikeuksien viestintästrategian mukaista lapsiystävällinen toimija –kriteeristöä. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena. Sen sisältöä voidaan pitää uuden tuotteen suunnitteluna. Opinnäytetyö kehittämishankkeen raporttina koostuu kolmesta osasta; teoriataustasta, prosessikuvauksesta sekä prosessista saatujen tulosten analysoinnista. Kehittämishankkeessa saatujen tulosten mukaan lapsiystävällinen toimija -kriteeristö voi palvella erilaisia toimijoita. Kriteeristön laadinta tulisi toteuttaa prosessina, joka vaatii osallistujiltaan pitkäaikaista ja -jänteistä työskentelyä. Kriteeristön sisällössä tulisi korostaa aikuisten ymmärrystä lapsen edusta ja lapsen osallisuudesta. Lasten tulisi olla keskeisessä roolissa kriteeristöä laadittaessa. Lapsiystävällinen toimija –kriteeistön perusperiaatteet tulisi olla linjassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sisällön ja YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamien suositusten kanssa. Kirkon lapsiystävällinen toimija –kriteeristön pilotoinnissa korostui lasten ja nuorten oman äänen kuuleminen. Sosionomin ja lastentarhanopettajan virkakelpoisuuden saavuttamiseksi on opinnäytetyössä tarkasteltu varhaiskasvatuksen roolia lapsiystävällisyyden edistäjänä. Varhaiskasvatuksessa kyse on sisällöllisestä orientaatiosta, jossa keskeistä on lasten osallisuuden vahvistamisen varhaiskasvatuksen arjessa. Aikuisten ammattitaitoa ja roolia tulisi kehittää lasten osallisuuden mahdollistajina.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että jokaisella toimijalla tulisi olla mahdollisuus muokata kriteeristöä omista lähtökohdistaan käsin. Tärkeintä kriteeristön toteuttamisessa ei ole palkinto tai sertifikaatti, vaan eri toimijoiden kehitystyö ja konkreettiset toimenpiteet kohti lapsiystävällisyyttä.
Diak, Etelä, Järvenpää, kevät 2012, 65 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä asioita tulisi ottaa huomioon laadittaessa kansallisen lapsen oikeuksien viestintästrategian mukaista lapsiystävällinen toimija –kriteeristöä. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena. Sen sisältöä voidaan pitää uuden tuotteen suunnitteluna. Opinnäytetyö kehittämishankkeen raporttina koostuu kolmesta osasta; teoriataustasta, prosessikuvauksesta sekä prosessista saatujen tulosten analysoinnista. Kehittämishankkeessa saatujen tulosten mukaan lapsiystävällinen toimija -kriteeristö voi palvella erilaisia toimijoita. Kriteeristön laadinta tulisi toteuttaa prosessina, joka vaatii osallistujiltaan pitkäaikaista ja -jänteistä työskentelyä. Kriteeristön sisällössä tulisi korostaa aikuisten ymmärrystä lapsen edusta ja lapsen osallisuudesta. Lasten tulisi olla keskeisessä roolissa kriteeristöä laadittaessa. Lapsiystävällinen toimija –kriteeistön perusperiaatteet tulisi olla linjassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sisällön ja YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamien suositusten kanssa. Kirkon lapsiystävällinen toimija –kriteeristön pilotoinnissa korostui lasten ja nuorten oman äänen kuuleminen. Sosionomin ja lastentarhanopettajan virkakelpoisuuden saavuttamiseksi on opinnäytetyössä tarkasteltu varhaiskasvatuksen roolia lapsiystävällisyyden edistäjänä. Varhaiskasvatuksessa kyse on sisällöllisestä orientaatiosta, jossa keskeistä on lasten osallisuuden vahvistamisen varhaiskasvatuksen arjessa. Aikuisten ammattitaitoa ja roolia tulisi kehittää lasten osallisuuden mahdollistajina.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että jokaisella toimijalla tulisi olla mahdollisuus muokata kriteeristöä omista lähtökohdistaan käsin. Tärkeintä kriteeristön toteuttamisessa ei ole palkinto tai sertifikaatti, vaan eri toimijoiden kehitystyö ja konkreettiset toimenpiteet kohti lapsiystävällisyyttä.