Ikääntyneen lonkkamurtumapotilaan leikkauksen jälkeinen fysioterapia akuuttivaiheessa : Kirjallisuuskatsaus fysioterapian kehittämiseksi
Iso-Jaakkola, Maarit; Suonperä, Sonja (2012)
Iso-Jaakkola, Maarit
Suonperä, Sonja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275374
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275374
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Väestön ikääntyessä lonkkamurtumien määrä on kasvanut huomattavasti ja lonkkamurtumien akuuttivaiheen kuntoutukseen sairaalassa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Akuuttivaiheen tehokas kuntoutus parantaa potilaiden toimintakykyä, vähentää kuolleisuutta ja kustannuksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden leikkauksen jälkeistä akuuttia fysioterapiaa kirjallisuuskatsauksen muodossa. Opinnäytetyön tilaaja oli Keski-Suomen Keskussairaalan osasto 20, traumatologian osasto. Opinnäytetyöhön etsittiin tutkimuksia vuosilta 1980- 2011, painottuen uusimpiin ja mahdollisimman laadukkaisiin tutkimuksiin. Tutkimuksia etsittiin vapaista tietokannoista, joista löytyi runsaasti tutkimuksia aiheesta. Tarkasteluun valittiin tutkimuksia, jotka ovat selvittäneet erilaisten fysioterapeuttisten kuntoutusmenetelmien tehokkuutta. Perehtyminen erilaisten kuntoutusmenetelmien tehokkuuteen tutkimusten perusteella auttaa lonkkamurtumapotilaiden kanssa työskenteleviä ammattihenkilöitä valitsemaan tarkoituksenmukaiset harjoitteet potilaiden fysioterapiassa.
Useat tutkimukset löysivät hyötyjä tietyistä harjoitteista lonkkamurtumapotilailla akuuttivaiheen kuntoutuksessa. Tutkimusten perusteella lonkkamurtumapotilaiden kuntoutukseen voidaan suositella näyttöön perustuen aikaisin liikkeelle lähtöä leikkauksen jälkeen, toiminnallisia jalkojen lihasvoimaa lisääviä harjoitteita, kävelyharjoitteita, intensiivistä fysioterapiaa ja moniammatillisen kliinisen hoitopolun toteutusta akuutissa kuntoutuksessa. Mitään erityistä harjoitusmenetelmää ei voida suositella toisia paremmaksi. Kuitenkin tutkimukset huomioivat useita puutteita tällä alueella, sillä useimmat tutkimukset ovat melko pieniä, tutkimusten kontrolliolosuhteita ei ole määritelty riittävän tarkasti vertailun kannalta ja niissä on metodologisia heikkouksia. Iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden kuntoutuksesta tarvitaan lisää tutkimuksia jotta on mahdollista tehdä tarkat näyttöön perustuvat suositukset fysioterapiasta. Useat tutkimukset kertovat parhaillaan olevan kehitteillä laajempia tutkimuksia aiheesta.
Väestön ikääntyessä lonkkamurtumien määrä on kasvanut huomattavasti ja lonkkamurtumien akuuttivaiheen kuntoutukseen sairaalassa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Akuuttivaiheen tehokas kuntoutus parantaa potilaiden toimintakykyä, vähentää kuolleisuutta ja kustannuksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden leikkauksen jälkeistä akuuttia fysioterapiaa kirjallisuuskatsauksen muodossa. Opinnäytetyön tilaaja oli Keski-Suomen Keskussairaalan osasto 20, traumatologian osasto. Opinnäytetyöhön etsittiin tutkimuksia vuosilta 1980- 2011, painottuen uusimpiin ja mahdollisimman laadukkaisiin tutkimuksiin. Tutkimuksia etsittiin vapaista tietokannoista, joista löytyi runsaasti tutkimuksia aiheesta. Tarkasteluun valittiin tutkimuksia, jotka ovat selvittäneet erilaisten fysioterapeuttisten kuntoutusmenetelmien tehokkuutta. Perehtyminen erilaisten kuntoutusmenetelmien tehokkuuteen tutkimusten perusteella auttaa lonkkamurtumapotilaiden kanssa työskenteleviä ammattihenkilöitä valitsemaan tarkoituksenmukaiset harjoitteet potilaiden fysioterapiassa.
Useat tutkimukset löysivät hyötyjä tietyistä harjoitteista lonkkamurtumapotilailla akuuttivaiheen kuntoutuksessa. Tutkimusten perusteella lonkkamurtumapotilaiden kuntoutukseen voidaan suositella näyttöön perustuen aikaisin liikkeelle lähtöä leikkauksen jälkeen, toiminnallisia jalkojen lihasvoimaa lisääviä harjoitteita, kävelyharjoitteita, intensiivistä fysioterapiaa ja moniammatillisen kliinisen hoitopolun toteutusta akuutissa kuntoutuksessa. Mitään erityistä harjoitusmenetelmää ei voida suositella toisia paremmaksi. Kuitenkin tutkimukset huomioivat useita puutteita tällä alueella, sillä useimmat tutkimukset ovat melko pieniä, tutkimusten kontrolliolosuhteita ei ole määritelty riittävän tarkasti vertailun kannalta ja niissä on metodologisia heikkouksia. Iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden kuntoutuksesta tarvitaan lisää tutkimuksia jotta on mahdollista tehdä tarkat näyttöön perustuvat suositukset fysioterapiasta. Useat tutkimukset kertovat parhaillaan olevan kehitteillä laajempia tutkimuksia aiheesta.