Rikkakasvien resistenssiriskit Suomessa
Anttonen, Jarkko (2012)
Anttonen, Jarkko
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275308
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin herbisidiresistenssin syntyyn, esiintymiseen ja ennaltaehkäisemiseen sekä jo todetun resistenssin torjuntaan liittyviä tekijöitä ja toimenpiteitä mahdollisimman kansantajuisesti. Ensisijaisesti keskityttiin tilanteeseen Suomessa ja EU:n pohjoisella vyöhykkeellä. Etelä- ja Keski-Euroopassa herbisidiresistenssi on keskeinen viljelyyn liittyvä ja sitä rajoittava tekijä, ja sen merkitys pohjoisella vyöhykkeellä tulee kasvamaan. Työhön liittyi NORBARAG:n järjestämä rikkapuntarpään (Alopecurus myosuroides) resistenssitesti, joka toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla, ja jonka tekemiseen itsekin osallistuin. MTT oli työni toimeksiantaja.
Resistenssitesti tehtiin käyttäen Rothamsted Rapid Resistance Test –menetelmää. Testissä tutkittiin neljän eri valmisteen tehokkuutta rikkapuntarpää-populaatioihin. Työssä kuvataan myös hukkakauran siementen resistenssitestiä, jonka NORBARAG oli toteuttanut vuonna 2009. Testissä tutkittiin Pohjoismaista kerättyjä hukkakauran siemeneriä. Testin aineisto ja tulokset olivat valmiiksi olemassa.
Suuri osa opinnäytetyöni teoriaosuudesta käsitteli resistenssiin liittyviä seikkoja ja menetelmiä, joilla resistenssin leviäminen Pohjoismaissa ennaltaehkäistään. Teoriasuutta varten tutustuttiin useisiin alan lähteisiin ja kirjallisuuteen.
Resistenssitestin tulosten mukaan testissä olleet rikkapuntarpää-populaatiot olivat yhtä lukuun ottamatta kestäviä tutkituille valmisteille. Hukkakauran siementen resistenssitestin tulosten perusteella ei voi varmasti sanoa, että tutkitut siemenerät olisivat kestäviä. Suomen kohdalla opinnäytetyöni todensi rikkakasvien resistenssiriskin olemassaolon, sillä saman vaikutustavan omaavien herbisidien toistuvan käytön seurauksena Suomessakin on havaittu resistentti pihatähtimö-populaatio.
Resistenssitesti tehtiin käyttäen Rothamsted Rapid Resistance Test –menetelmää. Testissä tutkittiin neljän eri valmisteen tehokkuutta rikkapuntarpää-populaatioihin. Työssä kuvataan myös hukkakauran siementen resistenssitestiä, jonka NORBARAG oli toteuttanut vuonna 2009. Testissä tutkittiin Pohjoismaista kerättyjä hukkakauran siemeneriä. Testin aineisto ja tulokset olivat valmiiksi olemassa.
Suuri osa opinnäytetyöni teoriaosuudesta käsitteli resistenssiin liittyviä seikkoja ja menetelmiä, joilla resistenssin leviäminen Pohjoismaissa ennaltaehkäistään. Teoriasuutta varten tutustuttiin useisiin alan lähteisiin ja kirjallisuuteen.
Resistenssitestin tulosten mukaan testissä olleet rikkapuntarpää-populaatiot olivat yhtä lukuun ottamatta kestäviä tutkituille valmisteille. Hukkakauran siementen resistenssitestin tulosten perusteella ei voi varmasti sanoa, että tutkitut siemenerät olisivat kestäviä. Suomen kohdalla opinnäytetyöni todensi rikkakasvien resistenssiriskin olemassaolon, sillä saman vaikutustavan omaavien herbisidien toistuvan käytön seurauksena Suomessakin on havaittu resistentti pihatähtimö-populaatio.