Valkaisussa käytettävien pesuvesien optimointi: case: Metsä-Botnia Oy
Liimatainen, Toni (2012)
Liimatainen, Toni
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275292
Tiivistelmä
Sellutehtaalla jätevedenpudistamon suurin kuormittaja on valkaisusta lähtevät happamat ja alkaliset jätevedet. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää ajotilanteesta riippumaton ajomalli, jolla valkaisun pesuvesiä kannattaisi ajaa Äänekosken Botnian sellutehtaalla, eli ajetaanko koivupuusta tehtyä sellua vai havupuusta tehtyä sellua ja kuinka kovaa valkaisussa massaa ajetaan. Tutkittavana kohteena oli valkaisun pesurien pesuvesien nykytilanne ja optimitilanne. Äänekosken tehtaalla valkaisun D2- ja E2-vaiheisiin on aina ajettu pesuvesiä sama määrä riippumatta valkaisun ajovauhdista.
Tutkimus suoritettiin alkuun teoreettisesti, laskemalla optimi pesuvesimäärät. Tämän jälkeen tehtiin koeajoja laskemillani pesuvesimäärillä. Mittarina käytin massasta otettua sakeutta ja COD:tä.
Pesuvesien vähentämisen hyötyinä on jäteveden puhdistamolle menevän veden määrän väheneminen, vähentynyt metallien määrä, energiatehokkuus ja roskien väheneminen. Sellutehtaalle nämä seikat tarkoittavat ympäristökuormituksen vähenemistä, taloudellista hyötyä sekä laadun paranemista.
Tutkimus suoritettiin alkuun teoreettisesti, laskemalla optimi pesuvesimäärät. Tämän jälkeen tehtiin koeajoja laskemillani pesuvesimäärillä. Mittarina käytin massasta otettua sakeutta ja COD:tä.
Pesuvesien vähentämisen hyötyinä on jäteveden puhdistamolle menevän veden määrän väheneminen, vähentynyt metallien määrä, energiatehokkuus ja roskien väheneminen. Sellutehtaalle nämä seikat tarkoittavat ympäristökuormituksen vähenemistä, taloudellista hyötyä sekä laadun paranemista.