ÄITIEN ODOTUKSET RYHMÄMUOTOISESTA PERHETYÖSTÄ
Keränen, Linda (2012)
Keränen, Linda
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204255028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204255028
Tiivistelmä
ÄITIEN ODOTUKSET RYHMÄMUOTOISESTA PERHETYÖSTÄ
Keränen, Linda
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Terveydenhoitotyön koulutusohjelma
Huhtikuu 2012
Ohjaaja: Lahtinen, Elina
Sivumäärä: 43
Liitteitä: 4
Asiasanat: äitiys, ryhmämuotoinen perhetyö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
____________________________________________________________________
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Satakunnan piirin ja Rauman kaupungin yhteistyössä Rauman Lajotuvalla järjestämän ryhmämuotoisen perhetyön ryhmän äitien kokemuksia, odotuksia ja toiveita ryhmämuotoisesta perhetyöstä. Tutkimustehtävinä oli selvittää, mikä sai äidit osallistumaan ryhmään, millaisia odotuksia heillä oli ryhmää ja ryhmän toimintaa kohtaan sekä millaisia odotuksia ja toiveita heillä oli ryhmämuotoista perhetyötä kohtaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirille. Tulosten avulla voidaan kehittää ryhmämuotoista perhetyötä vastaamaan äitien odotuksiin ja toiveisiin.
Tässä opinnäytetyössä ryhmämuotoisella perhetyöllä tarkoitetaan ammatillisesti ohjattua vertaistukea. Sitä käytetään ehkäisevänä työmuotona tukemaan perheiden arkea. Tutkimuksen kohteena ollut ryhmä oli suljettu ryhmä, johon osallistui viisi äitiä lapsineen. Ryhmää ohjasi kaksi perhetyöntekijää ja se kokoontui kerran viikossa, alkaen syyskuusta 2011 ja se jatkaa kokoontumista toukokuun 2012 lopulle saakka.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastatteluna marraskuussa 2011, jolloin haastatteluun osallistuivat kaikki ryhmässä käyvät äidit (N=5). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten raportoinnissa käytettiin suoria lainauksia tutkimustulosten selkeyttämiseksi.
Tulosten mukaan äidit kaipasivat seuraa toisista äideistä, joiden kanssa he pystyivät jakamaan kokemuksiaan. Hyvä yhteishenki, yhdessä tekeminen sekä yhteiset ruokailut olivat keskeisimpiä asioita, jotka saivat äidit jatkamaan osallistumista. Ryhmän toivottiin pysyvän samana koko toimintakauden ajan. Tapaamiskertoja toivottiin olevan enemmän, esimerkiksi kahdesti viikossa. Äidit kokivat ryhmän olevan viikon kohokohta ja siellä käynti toi perheille säännöllisyyttä arkeen. Ryhmässä käyminen auttoi äitejä jaksamaan arjessa. Toimintamuotoihin liittyen äidit toivoivat lisää kotikäyntejä. Yhdessä käsiteltävistä asioista lisää tietoa ja kokemusten vaihtoa kaivattiin lapsen uhmaikään liittyen.
Jatkotutkimushaasteena voisi selvittää tutkimukseen osallistuneiden kokemuksia ryhmään osallistumisesta ja odotusten sekä toiveiden täyttymisistä. Tutkimustulosten pohjalta Mannerheimin Lastensuojeluliiton ryhmämuotoisen perhetyön toimintaa voidaan jatkossa kehittää. Näin voidaan tutkia esimerkiksi seuraavan vuoden ryhmään osallistuneiden kokemuksia.
Keränen, Linda
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Terveydenhoitotyön koulutusohjelma
Huhtikuu 2012
Ohjaaja: Lahtinen, Elina
Sivumäärä: 43
Liitteitä: 4
Asiasanat: äitiys, ryhmämuotoinen perhetyö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
____________________________________________________________________
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Satakunnan piirin ja Rauman kaupungin yhteistyössä Rauman Lajotuvalla järjestämän ryhmämuotoisen perhetyön ryhmän äitien kokemuksia, odotuksia ja toiveita ryhmämuotoisesta perhetyöstä. Tutkimustehtävinä oli selvittää, mikä sai äidit osallistumaan ryhmään, millaisia odotuksia heillä oli ryhmää ja ryhmän toimintaa kohtaan sekä millaisia odotuksia ja toiveita heillä oli ryhmämuotoista perhetyötä kohtaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirille. Tulosten avulla voidaan kehittää ryhmämuotoista perhetyötä vastaamaan äitien odotuksiin ja toiveisiin.
Tässä opinnäytetyössä ryhmämuotoisella perhetyöllä tarkoitetaan ammatillisesti ohjattua vertaistukea. Sitä käytetään ehkäisevänä työmuotona tukemaan perheiden arkea. Tutkimuksen kohteena ollut ryhmä oli suljettu ryhmä, johon osallistui viisi äitiä lapsineen. Ryhmää ohjasi kaksi perhetyöntekijää ja se kokoontui kerran viikossa, alkaen syyskuusta 2011 ja se jatkaa kokoontumista toukokuun 2012 lopulle saakka.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastatteluna marraskuussa 2011, jolloin haastatteluun osallistuivat kaikki ryhmässä käyvät äidit (N=5). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten raportoinnissa käytettiin suoria lainauksia tutkimustulosten selkeyttämiseksi.
Tulosten mukaan äidit kaipasivat seuraa toisista äideistä, joiden kanssa he pystyivät jakamaan kokemuksiaan. Hyvä yhteishenki, yhdessä tekeminen sekä yhteiset ruokailut olivat keskeisimpiä asioita, jotka saivat äidit jatkamaan osallistumista. Ryhmän toivottiin pysyvän samana koko toimintakauden ajan. Tapaamiskertoja toivottiin olevan enemmän, esimerkiksi kahdesti viikossa. Äidit kokivat ryhmän olevan viikon kohokohta ja siellä käynti toi perheille säännöllisyyttä arkeen. Ryhmässä käyminen auttoi äitejä jaksamaan arjessa. Toimintamuotoihin liittyen äidit toivoivat lisää kotikäyntejä. Yhdessä käsiteltävistä asioista lisää tietoa ja kokemusten vaihtoa kaivattiin lapsen uhmaikään liittyen.
Jatkotutkimushaasteena voisi selvittää tutkimukseen osallistuneiden kokemuksia ryhmään osallistumisesta ja odotusten sekä toiveiden täyttymisistä. Tutkimustulosten pohjalta Mannerheimin Lastensuojeluliiton ryhmämuotoisen perhetyön toimintaa voidaan jatkossa kehittää. Näin voidaan tutkia esimerkiksi seuraavan vuoden ryhmään osallistuneiden kokemuksia.