Infrasektorianalyysi - vapaa-ajan rakenteet ja maanalaiset rakenteet
Mustonen, Samu (2012)
Mustonen, Samu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204244977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204244977
Tiivistelmä
Tilastokeskus seuraa yhteiskunnan sekä talouselämän muutoksia erilaisilla tilastoilla. Nämä tilastot muuttuvat yhteiskunnan rakenteiden mukana. Yksi tärkeimmistä luokituksista, joita seurannassa käytetään, on toimialaluokitus. Viimeisen 15 vuoden aikana yhteiskunnalliset ja taloudelliset rakenteet ovat muuttuneet niin paljon, että toimialaluokitusta on ollut syytä muutta. Uusi luokitus vuodelta 2008 aiheuttaa muutoksillaan häiriöitä tilastoihin sekä niiden seurantaan. Infrarakentaminen muutoksessa -projekti tähtää näiden häiriöiden korjaamiseen ja alalle yhtenäisen tietopohjan keräämiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä projektille tietoja valituista infraklusterin lopputuotteista, jolloin tilastointia voidaan jatkaa uuden toimialaluokituksen mukaisesti.
Vapaa-ajan rakenteiden määrät ovat lisääntyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, sillä uusia liikuntapaikkoja on rakennettu enemmän kuin vanhoja on poistettu käytöstä. Myös kaivoksiin liittyvä rakentaminen on lisääntynyt ja kaivosalaa pidetäänkin Suomessa tulevaisuuden kasvualana ja Suomea mineraalien kestävän hyödyntämisen globaalina edelläkävijänä. Kaivosinvestointeja tehtiin tutkimuksen tarkasteluajalla enenevissä määrin nykypäivää kohden. Muita maanalaisia rakenteita rakennettiin viimeisen kymmenen vuoden aikana enemmän kuin sitä edeltävänä kymmenenä vuotena. Rakennuskohteet ovat myös kooltaan suurempia kuin aikaisemmin.
Vapaa-ajan rakenteiden kasvun määrä pysynee samana, koska niiden tarve ei tule nousemaan räjähdysmäisesti, lukuunottamatta ajoittaisia suuria investointeja mestaruuskisojen tai vastaavien johdosta. Kunnossapitokustannukset noudattavat lähes lineaarisesti rakenteiden määrää sekä laatua. Kaivosteollisuus ja kaivosten rakentaminen tullee lisääntymään, sillä kehitysmaiden teollistuminen ja kasvavien teollisuusmaiden mineraalitarpeet lisääntyvät kovaa vauhtia. Ainoa keino vastata kasvavaan kysyntään on uusien kaivosten avaaminen. Tilan loppuessa kaupungeista on järkevämpää viedä esimerkiksi liikennettä palvelevaa infrastruktuuria maan alle. Parkkipaikkoja, teitä tai ratoja ei voida rakentaa nykyisiin ahtaisiin keskustoihin, joten suurissa kaupungeissa pysäköintitilat sekä liikenne on viety peruskallioon tehtyihin tiloihin. Tämä on nähtävissä kasvukeskuksissa (Helsinki, Tampere, Oulu) olevissa suurissa kalliorakennushankkeissa, kuten Länsi-Metro tai P-Hämppi. Ydinvoimaloiden lisääminen tuo kasvavan ydinjätteen muodossa oman osansa maanalaisiin rakenteisiin, kun jätteille rakennetaan sijoituspaikkoja.
Vapaa-ajan rakenteiden määrät ovat lisääntyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, sillä uusia liikuntapaikkoja on rakennettu enemmän kuin vanhoja on poistettu käytöstä. Myös kaivoksiin liittyvä rakentaminen on lisääntynyt ja kaivosalaa pidetäänkin Suomessa tulevaisuuden kasvualana ja Suomea mineraalien kestävän hyödyntämisen globaalina edelläkävijänä. Kaivosinvestointeja tehtiin tutkimuksen tarkasteluajalla enenevissä määrin nykypäivää kohden. Muita maanalaisia rakenteita rakennettiin viimeisen kymmenen vuoden aikana enemmän kuin sitä edeltävänä kymmenenä vuotena. Rakennuskohteet ovat myös kooltaan suurempia kuin aikaisemmin.
Vapaa-ajan rakenteiden kasvun määrä pysynee samana, koska niiden tarve ei tule nousemaan räjähdysmäisesti, lukuunottamatta ajoittaisia suuria investointeja mestaruuskisojen tai vastaavien johdosta. Kunnossapitokustannukset noudattavat lähes lineaarisesti rakenteiden määrää sekä laatua. Kaivosteollisuus ja kaivosten rakentaminen tullee lisääntymään, sillä kehitysmaiden teollistuminen ja kasvavien teollisuusmaiden mineraalitarpeet lisääntyvät kovaa vauhtia. Ainoa keino vastata kasvavaan kysyntään on uusien kaivosten avaaminen. Tilan loppuessa kaupungeista on järkevämpää viedä esimerkiksi liikennettä palvelevaa infrastruktuuria maan alle. Parkkipaikkoja, teitä tai ratoja ei voida rakentaa nykyisiin ahtaisiin keskustoihin, joten suurissa kaupungeissa pysäköintitilat sekä liikenne on viety peruskallioon tehtyihin tiloihin. Tämä on nähtävissä kasvukeskuksissa (Helsinki, Tampere, Oulu) olevissa suurissa kalliorakennushankkeissa, kuten Länsi-Metro tai P-Hämppi. Ydinvoimaloiden lisääminen tuo kasvavan ydinjätteen muodossa oman osansa maanalaisiin rakenteisiin, kun jätteille rakennetaan sijoituspaikkoja.