Kerrostalon parvekerakenteiden elinkaari : Betonilaattaparveke
Hotari, Mikko (2012)
Hotari, Mikko
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204244930
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204244930
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin betonilaattaparvekkeen rakenteellisia muutoksia 1880-luvulta nykyaikaan. Työssä selvitettiin myös parvekkeeseen kohdistuvat rasitukset ja niistä aiheutuvat vauriot rakenteelle. Vaurioiden lisäksi työhön selvitettiin betonilaattaparvekkeen yleisimmät korjausmenetelmät ja niiden kustannukset. Korjausratkaisuissa pohdittiin parvekkeen elinkaaren korjausmääriä ja niistä syntyviä kustannuksia.
Opinnäytetyössä kerrotaan parvekerakenteiden kehityksestä sekä rakenteellisesta ja visuaalisesta muuttumisesta eri aikakausilla. Betonilaattaparvekkeen yleisin rakenne on ollut ulokeparvekemalli, jossa betonilaatta kannatellaan teräskiskoilla tai -palkeilla rakennuksen välipohjasta. Ulokeparvekemallia käytettiin useimmissa parvekkeissa ennen 1970-lukua, jolloin elementtirakentaminen käynnistyi. Elementtirakentamisen myötä betonilaattaparvekkeiden kiinnitystapaa runkoon voitiin muuttaa vanhasta teräspalkki-mallista. Parvekkeisiin tuli erilaisia kannatustapoja, kuten pieliseinä- ja pilarikannatukset. Kannatusten muuttumisen lisäksi parvekkeiden koko kasvoi ja parvekelasien asentaminen alkoi.
Betonilaattaparvekkeen raskaimpia rasituksia ovat kosteusrasitukset ja mekaaniset voimat. Yleisin vaurioiden aiheuttaja on kosteusrasitus, minkä takia korroosio ja rapautuminen ovat betonilaattaparvekkeen suurimmat vauriot. Vaurioituneita parvekkeita on paljon Suomen rakennuskannassa, koska suuri määrä parvekkeista on jo 30 vuoden ikäisiä. Parvekkeiden korjausrakentaminen on kasvanut suuresti viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Parvekkeiden korjauskustannukset voivat olla korkeita, jos vaurioituminen on edennyt pitkälle ja korjausten suunnittelu ja toteutus on ollut huolimatonta.
Työn perusteella voi todeta parvekerakenteiden olevan kustannuksiltaan korkeita. Parvekkeiden suunnittelussa on tärkeä huomioida parvekkeelle tulevat rasitukset ja niiden aiheuttamien vaurioiden hidastaminen. Rakennus- ja korjausvaiheessa on syytä kiinnittää huomiota laatuun, koska väärin tehty rakenne ja huonot materiaalit kasvattavat vaurioitumisriskiä. Parvekkeen käyttöikä ja huoltojaksot on suunniteltava hyvin, jotta parvekkeiden korjauskustannukset ovat alhaiset ja jäännösarvo rakenteen purkutilanteessa hyvä.
Opinnäytetyössä kerrotaan parvekerakenteiden kehityksestä sekä rakenteellisesta ja visuaalisesta muuttumisesta eri aikakausilla. Betonilaattaparvekkeen yleisin rakenne on ollut ulokeparvekemalli, jossa betonilaatta kannatellaan teräskiskoilla tai -palkeilla rakennuksen välipohjasta. Ulokeparvekemallia käytettiin useimmissa parvekkeissa ennen 1970-lukua, jolloin elementtirakentaminen käynnistyi. Elementtirakentamisen myötä betonilaattaparvekkeiden kiinnitystapaa runkoon voitiin muuttaa vanhasta teräspalkki-mallista. Parvekkeisiin tuli erilaisia kannatustapoja, kuten pieliseinä- ja pilarikannatukset. Kannatusten muuttumisen lisäksi parvekkeiden koko kasvoi ja parvekelasien asentaminen alkoi.
Betonilaattaparvekkeen raskaimpia rasituksia ovat kosteusrasitukset ja mekaaniset voimat. Yleisin vaurioiden aiheuttaja on kosteusrasitus, minkä takia korroosio ja rapautuminen ovat betonilaattaparvekkeen suurimmat vauriot. Vaurioituneita parvekkeita on paljon Suomen rakennuskannassa, koska suuri määrä parvekkeista on jo 30 vuoden ikäisiä. Parvekkeiden korjausrakentaminen on kasvanut suuresti viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Parvekkeiden korjauskustannukset voivat olla korkeita, jos vaurioituminen on edennyt pitkälle ja korjausten suunnittelu ja toteutus on ollut huolimatonta.
Työn perusteella voi todeta parvekerakenteiden olevan kustannuksiltaan korkeita. Parvekkeiden suunnittelussa on tärkeä huomioida parvekkeelle tulevat rasitukset ja niiden aiheuttamien vaurioiden hidastaminen. Rakennus- ja korjausvaiheessa on syytä kiinnittää huomiota laatuun, koska väärin tehty rakenne ja huonot materiaalit kasvattavat vaurioitumisriskiä. Parvekkeen käyttöikä ja huoltojaksot on suunniteltava hyvin, jotta parvekkeiden korjauskustannukset ovat alhaiset ja jäännösarvo rakenteen purkutilanteessa hyvä.