Saattohoidon toteutuminen hematologisella osastolla
Hammarén, Sarah (2012)
Hammarén, Sarah
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204244924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204244924
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien toteuttaman saattohoidon sisältöä ja laatua sekä näkemyksiä ja kokemuksia saattohoidosta hematologisella osastolla. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa laadukkaasta saattohoidosta hoitotyöntekijöille.
Tutkimus on kvantitatiivinen survey-tyyppinen kyselytutkimus, jossa tutkimusaineisto kerättiin mittarilla, mikä pohjautui Ihmisläheinen saattohoito –mittariin. Kyselylomake sisälsi strukturoitujen väittämien lisäksi kolme avointa kysymystä. Kyselylomake koostui viidestä eri teemasta: 1) yhteisöllisyyden, yksityisyyden ja arvostuksen säilyminen, 2) tiedon saaminen, osallistuminen hoitoon, 3) tunne-elämän huomioon ottaminen, 4) fyysisen terveyden ylläpitäminen ja edistäminen ja 5) hoitoyksikön edellytykset ihmisläheisen hoidon antamiselle. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja laadullinen aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Tutkimukseen osallistui hematologisen vuodeosaston sairaanhoitajia yhteensä 31. Kyselylomakkeita jaettiin yhteensä 45. Vastausprosentiksi muodostui 61 %.
Saattohoito hematologisella vuodeosastolla toteutuu hyvin. Yksilöllisyys, tasa-arvo ja luottamuksellisuus toteutuvat hoidossa. Potilaalle ja hänen omaisilleen osoitetaan arvostusta ja omaiset tulevat hoidossa huomioiduksi. Kuitenkin potilaan sosiaalisten suhteiden ylläpitoa heikentää potilaan ja omaisten pitkät välimatkat. Elämänlaatumittarin käyttöön suhtauduttiin positiivisesti ja potilaan elämänlaadun tarkkailun kehittämisestä oltiin kiinnostuneita. Potilaan tulisi saada enemmän vaikuttaa häntä koskeviin hoitoratkaisuihin, ja aktiiviset hoidot tulisi lopettaa nykyistä aikaisemmin. Oireenmukainen hoito toteutui hyvin. Hoitajat tietävät potilaan neste- ja ravitsemustavoitteet. Potilaan ahdistuneisuuteen, toivottomuuteen, mitättömyyden tunteeseen, masennukseen, pelkojen lievittämiseen ja keskusteluavun tarpeeseen pystytään vastamaan hyvin. Hengellisiä ja kulttuurillisia tarpeita tulisi huomioida enemmän. Saattohoitoneuvottelun ja saattohoitopäätöksen toteutuminen jakoivat mielipiteitä. Elämänlaadun tarkkailua oltiin halukkaita lisäämään. Henkilökuntavaje koettiin häiritsevänä tekijänä esimerkiksi potilaan arvokkaassa kohtaamisessa. Osa hoitajista koki, että tiedot ja taidot saattohoidon toteuttamiseen ovat puutteellisia, mistä johtuen saattohoitokoulutuksen järjestäminen olisi suositeltavaa. Kaikki hoitajat olivat kiinnostuneita saattohoidon kehittämisestä ja parantamisesta.
Tutkimuksen avulla hoitotyöntekijät voivat kehittää saattohoitoa vuodeosastolla. Opinnäytetyö antoi myös minulle henkilökohtaisesti paljon teoriatietoa saattohoidosta ja auttoi minua kasvamaan tulevaan ammattiini.
Tutkimus on kvantitatiivinen survey-tyyppinen kyselytutkimus, jossa tutkimusaineisto kerättiin mittarilla, mikä pohjautui Ihmisläheinen saattohoito –mittariin. Kyselylomake sisälsi strukturoitujen väittämien lisäksi kolme avointa kysymystä. Kyselylomake koostui viidestä eri teemasta: 1) yhteisöllisyyden, yksityisyyden ja arvostuksen säilyminen, 2) tiedon saaminen, osallistuminen hoitoon, 3) tunne-elämän huomioon ottaminen, 4) fyysisen terveyden ylläpitäminen ja edistäminen ja 5) hoitoyksikön edellytykset ihmisläheisen hoidon antamiselle. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja laadullinen aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Tutkimukseen osallistui hematologisen vuodeosaston sairaanhoitajia yhteensä 31. Kyselylomakkeita jaettiin yhteensä 45. Vastausprosentiksi muodostui 61 %.
Saattohoito hematologisella vuodeosastolla toteutuu hyvin. Yksilöllisyys, tasa-arvo ja luottamuksellisuus toteutuvat hoidossa. Potilaalle ja hänen omaisilleen osoitetaan arvostusta ja omaiset tulevat hoidossa huomioiduksi. Kuitenkin potilaan sosiaalisten suhteiden ylläpitoa heikentää potilaan ja omaisten pitkät välimatkat. Elämänlaatumittarin käyttöön suhtauduttiin positiivisesti ja potilaan elämänlaadun tarkkailun kehittämisestä oltiin kiinnostuneita. Potilaan tulisi saada enemmän vaikuttaa häntä koskeviin hoitoratkaisuihin, ja aktiiviset hoidot tulisi lopettaa nykyistä aikaisemmin. Oireenmukainen hoito toteutui hyvin. Hoitajat tietävät potilaan neste- ja ravitsemustavoitteet. Potilaan ahdistuneisuuteen, toivottomuuteen, mitättömyyden tunteeseen, masennukseen, pelkojen lievittämiseen ja keskusteluavun tarpeeseen pystytään vastamaan hyvin. Hengellisiä ja kulttuurillisia tarpeita tulisi huomioida enemmän. Saattohoitoneuvottelun ja saattohoitopäätöksen toteutuminen jakoivat mielipiteitä. Elämänlaadun tarkkailua oltiin halukkaita lisäämään. Henkilökuntavaje koettiin häiritsevänä tekijänä esimerkiksi potilaan arvokkaassa kohtaamisessa. Osa hoitajista koki, että tiedot ja taidot saattohoidon toteuttamiseen ovat puutteellisia, mistä johtuen saattohoitokoulutuksen järjestäminen olisi suositeltavaa. Kaikki hoitajat olivat kiinnostuneita saattohoidon kehittämisestä ja parantamisesta.
Tutkimuksen avulla hoitotyöntekijät voivat kehittää saattohoitoa vuodeosastolla. Opinnäytetyö antoi myös minulle henkilökohtaisesti paljon teoriatietoa saattohoidosta ja auttoi minua kasvamaan tulevaan ammattiini.