Vasikan vierihoito – lajinmukaisempi alku elämälle : Hyvinvointivaikutukset
Laine, Noora (2012)
Laine, Noora
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204234888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204234888
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee vasikoiden vierihoitoa suomalaisilla maitotiloilla. Vierihoito on vasikanhoitomenetelmänä melko harvinainen. Paljon yleisempi käytäntö on, että emä ja vasikka erotetaan melkein heti poikimisen jälkeen toisistaan. Luonnonoloissa emä ja vasikka elävät yhdessä laumassaan 8-12 kk ja vieroitus tapahtuu vähitellen.
Tuotannon eettisyys, eläinten hyvinvointi ja terveys kiinnostavat ihmisiä entistä enemmän. Lajinmukaisen tuotantoympäristön ja hoidon avulla voidaan vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ja parantaa kotieläintuotannon eettistä laatua. Navettatyypeistä pihatto on kasvattanut suosiotaan lajinmukaisempana vaihtoehtona vanhaan parsinavettaan verrattuna. Tästä huolimatta lehmien poikimisolosuhteissa on parantamisen varaa sekä pihatoissa, että varsinkin parsinavetoissa. Yleinen ongelma on poikimakarsinoiden vääränlainen mitoitus karjan kokonaismäärään nähden tai niiden puuttuminen kokonaan. Tämän vuoksi lehmät voivat joutua poikimaan luonnottomissa oloissa eivätkä saa toteuttaa lajinmukaisia tarpeitaan kuten hoitaa jälkeläistään.
Emän läsnäolo, antama hoito ja turva edesauttavat vasikan toipumista poikimisen jälkeen. Vierihoidossa olevan vasikan on todettu nousevan nopeammin ylös syntymänsä jälkeen ja se on muutenkin aktiivisempi, kuin heti emän luota otettu yksilö. Vasikalla on mahdollisuus saada ternimaitoa luonnollisesti suoraan emän nisästä imemällä, mikä parantaa vasta-aineiden imeytymistä vasikan suolesta verenkiertoon. Muutaman päivän vierihoidon on todettu vaikuttavan positiivisesti sekä emän, että vasikan hyvinvointiin. Menetelmän suurimpana haittana on emän ja vasikan leimautumisesta johtuva vieroitusstressi vierihoidon jälkeen. Vieroitusstressi on todettu olevan vahvempi mitä pidempään emä ja vasikka viettävät yhdessä. Siten sen vahvuuteen voidaan osaksi vaikuttaa vierihoidon pituudella sekä esimerkiksi vähitellen tapahtuvalla vieroituksella.
Kirjallisuuskatsauksen vastapainoksi työssä esitellään käytännön esimerkkejä vierihoitoa käyttävistä maitotiloista. Tiloja haastateltiin syksyllä 2011. Kysymykset koskivat mm. vierihoidon käytännön toteutusta, kestoa, vieroituksen seurauksia sekä kokemuksia hyödyistä ja haitoista vasikan hyvinvoinnin kannalta.
Tuotannon eettisyys, eläinten hyvinvointi ja terveys kiinnostavat ihmisiä entistä enemmän. Lajinmukaisen tuotantoympäristön ja hoidon avulla voidaan vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ja parantaa kotieläintuotannon eettistä laatua. Navettatyypeistä pihatto on kasvattanut suosiotaan lajinmukaisempana vaihtoehtona vanhaan parsinavettaan verrattuna. Tästä huolimatta lehmien poikimisolosuhteissa on parantamisen varaa sekä pihatoissa, että varsinkin parsinavetoissa. Yleinen ongelma on poikimakarsinoiden vääränlainen mitoitus karjan kokonaismäärään nähden tai niiden puuttuminen kokonaan. Tämän vuoksi lehmät voivat joutua poikimaan luonnottomissa oloissa eivätkä saa toteuttaa lajinmukaisia tarpeitaan kuten hoitaa jälkeläistään.
Emän läsnäolo, antama hoito ja turva edesauttavat vasikan toipumista poikimisen jälkeen. Vierihoidossa olevan vasikan on todettu nousevan nopeammin ylös syntymänsä jälkeen ja se on muutenkin aktiivisempi, kuin heti emän luota otettu yksilö. Vasikalla on mahdollisuus saada ternimaitoa luonnollisesti suoraan emän nisästä imemällä, mikä parantaa vasta-aineiden imeytymistä vasikan suolesta verenkiertoon. Muutaman päivän vierihoidon on todettu vaikuttavan positiivisesti sekä emän, että vasikan hyvinvointiin. Menetelmän suurimpana haittana on emän ja vasikan leimautumisesta johtuva vieroitusstressi vierihoidon jälkeen. Vieroitusstressi on todettu olevan vahvempi mitä pidempään emä ja vasikka viettävät yhdessä. Siten sen vahvuuteen voidaan osaksi vaikuttaa vierihoidon pituudella sekä esimerkiksi vähitellen tapahtuvalla vieroituksella.
Kirjallisuuskatsauksen vastapainoksi työssä esitellään käytännön esimerkkejä vierihoitoa käyttävistä maitotiloista. Tiloja haastateltiin syksyllä 2011. Kysymykset koskivat mm. vierihoidon käytännön toteutusta, kestoa, vieroituksen seurauksia sekä kokemuksia hyödyistä ja haitoista vasikan hyvinvoinnin kannalta.