Synnytys elekielellä? : Kätilöiden kokemuksia vuorovaikutustilanteista ulkomaalaisten synnyttäjien kanssa
Pylkkänen, Riikka (2012)
Pylkkänen, Riikka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204234884
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204234884
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli lisätä kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden valmiutta kohdata työssään maahanmuuttajia. Tutkin opinnäytetyössäni kätilöiden ja maahanmuuttajien välisiä vuorovaikutustilanteita kätilöiden kokemusten kautta. Työni tarkoituksena oli selvittää synnytyssalissa työskentelevien kätilöiden omia kokemuksia vuorovaikutustilanteista maahanmuuttajien kanssa synnytysten yhteydessä.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu kätilötyön eettisyydestä, kulttuurilähtöisestä kätilötyöstä, maahanmuuttajan sopeutumisesta uuteen maahan sekä kätilön ja maahanmuuttajan välisen viestinnän erityispiirteistä. Työ on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin synnytyssalissa työskenteleville kätilöille suunnatun kyselyn avulla. Kysely tuotti vastauksia yhteensä 27 kappaletta ja tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimus osoittaa, että kätilöt kohtasivat lähes viikoittain ulkomaalaisen synnyttäjän ja useimmiten jokin yhteinen kieli löytyi heidän välilleen. Ammattitulkin sijaan useimmin tulkkina toimi synnyttäjän perheenjäsen tai muu tuttava. Tällöin tulkkauksen luotettavuus saattoi kärsiä. Tutkimiani monikulttuurisia vuorovaikutustilanteita edistivät muun muassa kätilön ja synnyttäjän avoin asenne, yhteinen kieli, ammattitulkin läsnäolo ja hyvin sujunut synnytys sekä kätilön rauhallisuus ja ajan antaminen.
Hyvän vuorovaikutussuhteen kehittymistä heikensivät kieliongelmat ja niiden tuoma ymmärryksen puute, hätätilanteet sekä suuret kulttuuri- ja uskontoerot. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kätilöt joutuivat pohtimaan monia eettisiä kysymyksiä ulkomaalaisten synnyttäjien kanssa työskennellessään. Työ koettiin myös kuormittavammaksi. Erilaisia kieli- ja kulttuurikoulutuksia ja havainnollistavia apuvälineitä toivottiin monikulttuurisen työn tueksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että synnytysosastolla työskentelevät kätilöt kohtaavat usein ulkomaalaisen synnyttäjän ja näihin monikulttuurisiin vuorovaikutustilanteisiin vaikuttavat hyvin monet eri tekijät. Tutkimus nosti esille ulkomaalaisille perheille järjestettävän perhevalmennuksen, johon toivottiin kiinnitettävän enemmän huomiota. Jatkossa mielenkiintoinen tutkimuskohde olisi ulkomaalaisten naisten omat synnytyskokemukset suomalaisessa synnytyskulttuurissa.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu kätilötyön eettisyydestä, kulttuurilähtöisestä kätilötyöstä, maahanmuuttajan sopeutumisesta uuteen maahan sekä kätilön ja maahanmuuttajan välisen viestinnän erityispiirteistä. Työ on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin synnytyssalissa työskenteleville kätilöille suunnatun kyselyn avulla. Kysely tuotti vastauksia yhteensä 27 kappaletta ja tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimus osoittaa, että kätilöt kohtasivat lähes viikoittain ulkomaalaisen synnyttäjän ja useimmiten jokin yhteinen kieli löytyi heidän välilleen. Ammattitulkin sijaan useimmin tulkkina toimi synnyttäjän perheenjäsen tai muu tuttava. Tällöin tulkkauksen luotettavuus saattoi kärsiä. Tutkimiani monikulttuurisia vuorovaikutustilanteita edistivät muun muassa kätilön ja synnyttäjän avoin asenne, yhteinen kieli, ammattitulkin läsnäolo ja hyvin sujunut synnytys sekä kätilön rauhallisuus ja ajan antaminen.
Hyvän vuorovaikutussuhteen kehittymistä heikensivät kieliongelmat ja niiden tuoma ymmärryksen puute, hätätilanteet sekä suuret kulttuuri- ja uskontoerot. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kätilöt joutuivat pohtimaan monia eettisiä kysymyksiä ulkomaalaisten synnyttäjien kanssa työskennellessään. Työ koettiin myös kuormittavammaksi. Erilaisia kieli- ja kulttuurikoulutuksia ja havainnollistavia apuvälineitä toivottiin monikulttuurisen työn tueksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että synnytysosastolla työskentelevät kätilöt kohtaavat usein ulkomaalaisen synnyttäjän ja näihin monikulttuurisiin vuorovaikutustilanteisiin vaikuttavat hyvin monet eri tekijät. Tutkimus nosti esille ulkomaalaisille perheille järjestettävän perhevalmennuksen, johon toivottiin kiinnitettävän enemmän huomiota. Jatkossa mielenkiintoinen tutkimuskohde olisi ulkomaalaisten naisten omat synnytyskokemukset suomalaisessa synnytyskulttuurissa.