Metsänomistajien kiinnostus yhteismetsän perustamista kohtaan Pohjois-Pirkan metsänhoitoyhdistyksen Teiskon alueella
Vänninmaja, Juha (2012)
Vänninmaja, Juha
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204234849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204234849
Tiivistelmä
Tutkimusten mukaan metsätalouden kannattavuus, neuvonnan tehokkuus ja metsätaloudellinen aktiivisuus voi heikentyä yksityismetsänomistuksen rakennemuutoksen vuoksi. Rakennemuutoksen suurimpia tekijöitä ovat metsänomistajakunnan ikääntyminen, tilakokojen pienentyminen sekä kuolinpesien omistusosuuksien kasvaminen. Yhteismetsien perustamisella voidaan vähentää rakennemuutoksen aiheuttamia haittoja. Samalla luodaan myös mahdollisuudet suurempien ja tehokkaampien alueiden muodostamiseen metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää metsänomistajille kohdistetun postikyselyn avulla Pohjois-Pirkan metsänhoitoyhdistyksen Teiskon alueen metsänomistajien kiinnostusta yhteismetsiä kohtaan sekä heidän halukkuuttaan olla mukana mahdollisesti alueelle perustettavassa yhteismetsässä. Tutkimuksessa selvitettiin myös yhteismetsän perustamiseen ja toimintaan liittyvää lainsäädäntöä.
Tutkimuksen mukaan metsänomistajien kiinnostus yhteismetsää kohtaan on vähäistä, eikä yhteismetsän perustaminen alueelle herätä suurta kiinnostusta. Metsänomistajista 54 % ei ole lainkaan kiinnostunut yhteismetsän perustamisesta ja 44 % on siitä jossain määrin kiinnostunut. Metsänomistajista 2 % pitää yhteismetsää melko kiinnostavana vaihtoehtona yksityisomistukselle. Yhteismetsä kiinnostaa eniten kuolinpesien ja yhtymien osakkaita. Oman metsän omistajuudesta luopuminen sekä yhteismetsän osakkaiden mahdolliset ristiriidat nousivat yhteismetsän vähäisen kiinnostuksen keskeisimmiksi syiksi.
Yhteismetsän perustamisen edellytykset alueella ovat melko vähäiset. Yksittäisiä sukulaisten kesken perustettavia yhteismetsiä voidaan kuitenkin saada perustettua. Suuremman yhteismetsäalueen muodostaminen, johon kaikki halukkaat metsänomistajat voisivat liittyä, ei näytä tässä vaiheessa kovinkaan todennäköiseltä. Suuremman yhteismetsän perustaminen alueelle vaatisi jonkun yhteisön mukaan tuloa jo suunnitteluvaiheessa. Hyvällä tiedotuksella ja neuvonnalla voitaisiin saada metsänomistajat kiinnostumaan yhteismetsistä enemmän ja sitä kautta suuremman yhteismetsän perustaminen alueelle voisi olla mahdollista.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää metsänomistajille kohdistetun postikyselyn avulla Pohjois-Pirkan metsänhoitoyhdistyksen Teiskon alueen metsänomistajien kiinnostusta yhteismetsiä kohtaan sekä heidän halukkuuttaan olla mukana mahdollisesti alueelle perustettavassa yhteismetsässä. Tutkimuksessa selvitettiin myös yhteismetsän perustamiseen ja toimintaan liittyvää lainsäädäntöä.
Tutkimuksen mukaan metsänomistajien kiinnostus yhteismetsää kohtaan on vähäistä, eikä yhteismetsän perustaminen alueelle herätä suurta kiinnostusta. Metsänomistajista 54 % ei ole lainkaan kiinnostunut yhteismetsän perustamisesta ja 44 % on siitä jossain määrin kiinnostunut. Metsänomistajista 2 % pitää yhteismetsää melko kiinnostavana vaihtoehtona yksityisomistukselle. Yhteismetsä kiinnostaa eniten kuolinpesien ja yhtymien osakkaita. Oman metsän omistajuudesta luopuminen sekä yhteismetsän osakkaiden mahdolliset ristiriidat nousivat yhteismetsän vähäisen kiinnostuksen keskeisimmiksi syiksi.
Yhteismetsän perustamisen edellytykset alueella ovat melko vähäiset. Yksittäisiä sukulaisten kesken perustettavia yhteismetsiä voidaan kuitenkin saada perustettua. Suuremman yhteismetsäalueen muodostaminen, johon kaikki halukkaat metsänomistajat voisivat liittyä, ei näytä tässä vaiheessa kovinkaan todennäköiseltä. Suuremman yhteismetsän perustaminen alueelle vaatisi jonkun yhteisön mukaan tuloa jo suunnitteluvaiheessa. Hyvällä tiedotuksella ja neuvonnalla voitaisiin saada metsänomistajat kiinnostumaan yhteismetsistä enemmän ja sitä kautta suuremman yhteismetsän perustaminen alueelle voisi olla mahdollista.