AD/HD- lapsen tukeminen ja huomioiminen päiväkodissa
Savolainen, Anri; Savolainen, Kirsti (2012)
Savolainen, Anri
Savolainen, Kirsti
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204194679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204194679
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus:
Opinnäytetyömme keskeisenä tavoitteena oli selvittää, miten AD/HD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) – lapsi tai ylivilkkauden, tarkkaavaisuushäiriön tai impulsiivisuuden vuoksi tukea tarvitseva lapsi huomioidaan päiväkodissa sekä millaisilla tukitoimilla AD/HD – lasta tai ylivilkkauden, tarkkaavaisuushäiriön tai impulsiivisuuden vuoksi tukea tarvitsevaa lasta tuetaan päiväkodissa. Pyrimme selvittämään, miten päivähoidon työntekijät huomioivat ja tukevat AD/HD – lasta päivähoidossa.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
AD/HD on oireyhtymä, jonka ydinoireita ovat ylivilkkaus, tarkkaavaisuushäiriö ja impulsiivisuus. AD/HD – lapselle suositellaan usein yhtenä tukimuotona päiväkotiryhmää ja sen tarjoamia palveluja, joita ovat esimerkiksi kuntoutussuunnitelma, henkilö- tai ryhmäkohtainen avustaja, erityislastentarhanopettajan palvelut sekä kuntoutuksen toteuttamiseen tarvittavat materiaalit ja apuvälineet.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyömme tutkimusote on kvantitatiivinen eli määrällinen ja kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen aineiston keräsimme päivähoidontyöntekijöille suunnatulla
kyselyllä. Kyselylomake toimitettiin 40:lle päiväkodin työntekijälle ja heistä 30 vastasi kyselyyn. Haastattelimme myös yhtä päiväkodin työntekijää.
Keskeiset tutkimustulokset ja johtopäätökset:
Opinnäytetyössämme selvisi, että diagnosoituja lapsia oli päiväkotiryhmissä vain kahdeksan (8/30). Tästä huolimatta tutkimustulokset viittaavat myös diagnosoimattomien lasten tuen tarpeiden huomioimiseen, sillä melkein kaikki vastanneista kannustivat tuen tarpeessa olevaa lasta sanallisesti, ryhmiin oli luotu yhteiset säännöt, joiden mukaan on toimittu ja pysyvyyttä pidettiin tärkeänä (esim. nukkuma- ja istumapaikoissa). Kaikki kyselyyn vastanneista ovat helpottaneet lapsen päivärutiineja ja lapsen toimimista ryhmässä, huomioiden lapsen tarpeet yksilöllisesti.
Opinnäytetyömme keskeisenä tavoitteena oli selvittää, miten AD/HD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) – lapsi tai ylivilkkauden, tarkkaavaisuushäiriön tai impulsiivisuuden vuoksi tukea tarvitseva lapsi huomioidaan päiväkodissa sekä millaisilla tukitoimilla AD/HD – lasta tai ylivilkkauden, tarkkaavaisuushäiriön tai impulsiivisuuden vuoksi tukea tarvitsevaa lasta tuetaan päiväkodissa. Pyrimme selvittämään, miten päivähoidon työntekijät huomioivat ja tukevat AD/HD – lasta päivähoidossa.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
AD/HD on oireyhtymä, jonka ydinoireita ovat ylivilkkaus, tarkkaavaisuushäiriö ja impulsiivisuus. AD/HD – lapselle suositellaan usein yhtenä tukimuotona päiväkotiryhmää ja sen tarjoamia palveluja, joita ovat esimerkiksi kuntoutussuunnitelma, henkilö- tai ryhmäkohtainen avustaja, erityislastentarhanopettajan palvelut sekä kuntoutuksen toteuttamiseen tarvittavat materiaalit ja apuvälineet.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyömme tutkimusote on kvantitatiivinen eli määrällinen ja kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen aineiston keräsimme päivähoidontyöntekijöille suunnatulla
kyselyllä. Kyselylomake toimitettiin 40:lle päiväkodin työntekijälle ja heistä 30 vastasi kyselyyn. Haastattelimme myös yhtä päiväkodin työntekijää.
Keskeiset tutkimustulokset ja johtopäätökset:
Opinnäytetyössämme selvisi, että diagnosoituja lapsia oli päiväkotiryhmissä vain kahdeksan (8/30). Tästä huolimatta tutkimustulokset viittaavat myös diagnosoimattomien lasten tuen tarpeiden huomioimiseen, sillä melkein kaikki vastanneista kannustivat tuen tarpeessa olevaa lasta sanallisesti, ryhmiin oli luotu yhteiset säännöt, joiden mukaan on toimittu ja pysyvyyttä pidettiin tärkeänä (esim. nukkuma- ja istumapaikoissa). Kaikki kyselyyn vastanneista ovat helpottaneet lapsen päivärutiineja ja lapsen toimimista ryhmässä, huomioiden lapsen tarpeet yksilöllisesti.