Tikanojan taidekoti - historia ja identiteetin muotoutuminen
Lipponen, Susanna (2012)
Lipponen, Susanna
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204184608
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204184608
Tiivistelmä
Tikanojan taidekodin perusti Vaasalainen kauppaneuvos Frithjof Tikanoja vuonna 1951. Tikanoja lahjoitti taidekokoelmansa, joka käsitti yli 1000 teosta Vaasan kaupungille 22.12.1951. Kokoelman teoksiin kuuluvat muun muassa Gauguih, Degas, Courbert, Millet, Matisse, Picasso ja Vlaminck. Tikanojan kokoelma on tunnettu myös monista suomalaisista taiteilijoista kuten Edelfelt, Gallen-Kallela, Westerholm ja Sallinen. Vaasalaisen taitelijan Eemu Myntin teoksia on kokoelmassa noin 200 kappaletta. Tikanoja toimi vuosina 1919-1929 Myntin mesenaattina. Tikanojan taidekodin toiminta on muuttunut alkuvuosista paljon. Kehitystä on tapahtunut niin organisaation toiminnassa kuin itse museotoiminnassa. 1950-1980 -luvuilla taidekodin toiminnasta vastasi Tikanojan tytär, sisustusarkkitehti Tuttu Frejborg. Vuonna 1984 Anne-Maj Salin, myöskin vaasalaista syntyperää, valittiin taidekodin johtoon. Salin toimi taidekodin hyväksi vuoteen 2011 saakka. Hän oli ensimmäinen henkilö taidekodin johdossa, joka ymmärsi sen potentiaalin ja taidekasvatuksellisen hyödyn laajemmassa mittakaavassa. Salinin ansiosta Tikanojan taidekoti on yksi maamme arvostetuimmista taidemuseoista. Työn tarkoitus on selvittää työ tämän seikan taustalla ja tutkia kuinka taidekoti on muuttunut pienestä kotimuseosta taidemuseoksi, jolla on ympäri vuoden aktiivista toimintaa. Opinnäytetyö kirjoitettiin elokuu 2011 - huhtikuu 2012. Lähteinä käytettiin kirjallisuutta, artikkeleitä sekä internettiä. Opinnäytetyö on ensisijaisesti tarkoitettu taidekodin omaan käyttöön, mutta mahdollisesti sitä voi myöhemmin myös muut ostaa taidekodista.