"Levännyt hoitaja on lastenkin etu" : Perhepäivähoitajien kokemuksia työaikalain tuomista muutoksista sekä perhepäivähoitajien ja vanhempien kokemuksia varahoidosta
Karppinen, Merja; Vesisenaho, Satu (2012)
Karppinen, Merja
Vesisenaho, Satu
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204114308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204114308
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme oli työelämälähtöinen. Tutkimuksemme toimeksiantaja oli Kannuksen kaupungin perhepäivähoito. Työn tavoitteena oli tutkia, miten Kannuksen kaupungin perhepäivähoitajat kokivat perhepäivähoitajia koskevan
työaikalain tuomat muutokset sekä perhepäivähoidon varahoitojärjestelmän ja miten Kannuksen kaupungin perhepäivähoidossa olevien lasten vanhemmat kokivat perhepäivähoidon varahoitojärjestelmän. Tutkimukseen osallistuivat 14 Kannuksen kaupungin perhepäivähoitajaa ja 26 perhepäivähoidossa olevien lasten perheitä.
Tutkimuksemme oli määrällis-laadullinen. Analyysimenetelminä olivat teemoittelu, sisällönanalyysi ja SWOT – analyysi. Tutkimusaineisto koottiin kyselylomakkeilla. Kyselyn teimme kokonaisotannalla.
Tutkimus osoitti, että perhepäivähoitajat kokivat merkittävimpinä työaikalain tuomina muutoksina työpäivien lyhenemisen ja työssä jaksamisen parantumisen sekä lisääntymisen. Suurimpana uhkana he kokivat, että arkivapaiden vuoksi vanhemmat eivät hae lapsilleen hoitopaikkaa perhepäivähoidosta, vaan päiväkodista. Tutkimuksemme osoitti perhepäivähoitajien huolen aiheettomaksi. Hoitajien mielestä lapsen näkökulmasta varahoitopaikan tulisi olla pysyvä. Perhepäivähoitajat ja lasten vanhemmat olivat pääosin tyytyväisiä varahoidon järjestelyihin. Vanhemmat kokivat ainoastaan tiedonkulussa kehitettävää. Eniten käytetty varahoitopaikka oli ryhmäperhepäivähoitokoti Varpuset. Suurin osa kyselyyn vastanneista vanhemmista järjestivät itse lapsensa varahoidon tai siihen ei ollut tarvetta.
työaikalain tuomat muutokset sekä perhepäivähoidon varahoitojärjestelmän ja miten Kannuksen kaupungin perhepäivähoidossa olevien lasten vanhemmat kokivat perhepäivähoidon varahoitojärjestelmän. Tutkimukseen osallistuivat 14 Kannuksen kaupungin perhepäivähoitajaa ja 26 perhepäivähoidossa olevien lasten perheitä.
Tutkimuksemme oli määrällis-laadullinen. Analyysimenetelminä olivat teemoittelu, sisällönanalyysi ja SWOT – analyysi. Tutkimusaineisto koottiin kyselylomakkeilla. Kyselyn teimme kokonaisotannalla.
Tutkimus osoitti, että perhepäivähoitajat kokivat merkittävimpinä työaikalain tuomina muutoksina työpäivien lyhenemisen ja työssä jaksamisen parantumisen sekä lisääntymisen. Suurimpana uhkana he kokivat, että arkivapaiden vuoksi vanhemmat eivät hae lapsilleen hoitopaikkaa perhepäivähoidosta, vaan päiväkodista. Tutkimuksemme osoitti perhepäivähoitajien huolen aiheettomaksi. Hoitajien mielestä lapsen näkökulmasta varahoitopaikan tulisi olla pysyvä. Perhepäivähoitajat ja lasten vanhemmat olivat pääosin tyytyväisiä varahoidon järjestelyihin. Vanhemmat kokivat ainoastaan tiedonkulussa kehitettävää. Eniten käytetty varahoitopaikka oli ryhmäperhepäivähoitokoti Varpuset. Suurin osa kyselyyn vastanneista vanhemmista järjestivät itse lapsensa varahoidon tai siihen ei ollut tarvetta.