Työmaalla tapahtuvan perehdytyksen sisältö ja toimintatavat
Kiiveri, Mikko (2012)
Kiiveri, Mikko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204044134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204044134
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli selvittää, miten toimivina nykyistä perehdytystapaa ja – materiaaleja pidetään rakennustyömailla. Tavoitteena oli myös selvittää, mitä parannettavaa perehdytyksessä voisi olla.
Työssä selvitettiin, mitä kaikkea laki vaatii perehdyttämiseltä, sekä mitä ohjeita viranomaiset antavat perehdyttämisen suunnitteluun ja toteutukseen. Työssä otettiin myös kantaa perehdyttämisen ja työnopastuksen merkitykseen yleensä.
Työmaita haastattelemalla selvitettiin työmaaperehdytyksen tämänhetkinen tila. Työmailla haastateltiin työnjohtoa, joka perehdytyksen työntekijöille suorittaa. Samalla saatiin paljon hyviä kehitysideoita. Parannusehdotuksia syntyi tämän insinöörityön myötä niin perehdytysmateriaaleihin kuin -käytäntöihinkin.
Työn tuloksena syntyivät parannellut lomakkeet omien ja aliurakoitsijan työntekijöiden perehdytykseen. Lisäksi paranneltiin Powerpoint-pohjaista työmaan esittelyaineistoa, jonka avulla työmaaperehdytyksen voi toteuttaa aina samansisältöisenä.
Perehdytyksen käytäntöä voisi parantaa työmailla yhteisen perehdytysajan käyttöönotolla. Tällöin sovitaan tietty aika, jolloin perehdytystilaisuus työmaalla järjestetään. Tämä vähentäisi satunnaisesti työmaalle saapuvien työntekijöiden määrää, ja työnjohdon työtaakka kevenisi.
Parannusehdotuksena on myös työmaan työsuojeluvaltuutetun tai aliurakkaporukan nokkamiehen mukaan ottaminen perehdytysprosessiin. Kokeneiden ammattimiesten hiljainen tieto siirtyy näin myös nuoremmille, uraansa aloittaville rakentajille.
Työn ohessa tehtiin myös omien työntekijöiden perehdytysohje NCC:lle.
Työssä selvitettiin, mitä kaikkea laki vaatii perehdyttämiseltä, sekä mitä ohjeita viranomaiset antavat perehdyttämisen suunnitteluun ja toteutukseen. Työssä otettiin myös kantaa perehdyttämisen ja työnopastuksen merkitykseen yleensä.
Työmaita haastattelemalla selvitettiin työmaaperehdytyksen tämänhetkinen tila. Työmailla haastateltiin työnjohtoa, joka perehdytyksen työntekijöille suorittaa. Samalla saatiin paljon hyviä kehitysideoita. Parannusehdotuksia syntyi tämän insinöörityön myötä niin perehdytysmateriaaleihin kuin -käytäntöihinkin.
Työn tuloksena syntyivät parannellut lomakkeet omien ja aliurakoitsijan työntekijöiden perehdytykseen. Lisäksi paranneltiin Powerpoint-pohjaista työmaan esittelyaineistoa, jonka avulla työmaaperehdytyksen voi toteuttaa aina samansisältöisenä.
Perehdytyksen käytäntöä voisi parantaa työmailla yhteisen perehdytysajan käyttöönotolla. Tällöin sovitaan tietty aika, jolloin perehdytystilaisuus työmaalla järjestetään. Tämä vähentäisi satunnaisesti työmaalle saapuvien työntekijöiden määrää, ja työnjohdon työtaakka kevenisi.
Parannusehdotuksena on myös työmaan työsuojeluvaltuutetun tai aliurakkaporukan nokkamiehen mukaan ottaminen perehdytysprosessiin. Kokeneiden ammattimiesten hiljainen tieto siirtyy näin myös nuoremmille, uraansa aloittaville rakentajille.
Työn ohessa tehtiin myös omien työntekijöiden perehdytysohje NCC:lle.