Olkanivelen toimintakyky vuoden kuluttua tähystysleikkauksesta
Lieto, Pasi (2012)
Lieto, Pasi
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204034059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204034059
Tiivistelmä
Ahdas olkapää on yksi yleisimmistä olkapään vaivoista, jotka aiheuttavat isoja kustannuksia terveydenhuollolle. Ahdas olkapää -oireyhtymää hoidetaan aluksi konservatiivisesti, mutta tilanteen huonontuessa päädytään leikkaushoitoon. Leikkauksen jälkeen fysioterapialla on merkittävä rooli ohjaamisessa.
Tutkin opinnäytetyössäni, mikä on olkanivelen toimintakyky, miten fysioterapia on järjestetty ja mitä fysioterapia on pitänyt sisällään olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata olkanivelen toimintakykyä 12-18 kuukauden kuluttua tähystysleikkauksesta. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa tietoa olkanivelen toiminnallisesta anatomiasta sekä antaa tietoa yhteistyötaholle tähystysleikkauksen jälkeisestä fysioterapian toteutumisesta. Yhteistyötahona minulla on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä fysioterapiayksikkö. Aineisto kerättiin tammikuussa 2012. Opinnäytetyössä olkanivelen toimintakykyä mitattiin Disabilities of Arm, Shoulder and hand –mittarilla (DASH). Mittari on suunniteltu yläraajan toimintakyvyn mittaamiseen.
Tutkimukseni perusteella 12-18 kuukauden kuluttua tähystyksestä joillakin tutkimushenkilöillä olkapään toimintakyvyssä on vaikeuksia, riippumatta siitä, olivatko he käyneet fysioterapiassa tähystysleikkauksen jälkeen tai ei. Leikkauksen jälkeen 60 % sai lähetteen, vastaavasti 40 % ei saanut lähetettä leikkauksen jälkeen. Tutkimuksen perusteella fysioterapia on sisältänyt terapeuttista harjoittelua, kuten lihasvoimaharjoituksia, liikkuvuusharjoituksia sekä hallintaharjoituksia.
Yhtenä tärkeänä jatkotutkimusaiheena nousi esille se, että toimintakyvyn tarkka vertaileminen vaatisi tutkimusongelmien toisenlaisen asettamisen, toimintakykyä tulisi mitata ennen tähystysleikkausta, jotta nähtäisiin miten toimintakyky on muuttunut tähystysleikkauksen jälkeen. Vertailevan tutkimuksen avulla voitaisiin verrata löytyykö yhteistä tekijää, mikä viivästyttää paranemista ja sitä kautta paluuta työelämään.
Tutkin opinnäytetyössäni, mikä on olkanivelen toimintakyky, miten fysioterapia on järjestetty ja mitä fysioterapia on pitänyt sisällään olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata olkanivelen toimintakykyä 12-18 kuukauden kuluttua tähystysleikkauksesta. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa tietoa olkanivelen toiminnallisesta anatomiasta sekä antaa tietoa yhteistyötaholle tähystysleikkauksen jälkeisestä fysioterapian toteutumisesta. Yhteistyötahona minulla on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä fysioterapiayksikkö. Aineisto kerättiin tammikuussa 2012. Opinnäytetyössä olkanivelen toimintakykyä mitattiin Disabilities of Arm, Shoulder and hand –mittarilla (DASH). Mittari on suunniteltu yläraajan toimintakyvyn mittaamiseen.
Tutkimukseni perusteella 12-18 kuukauden kuluttua tähystyksestä joillakin tutkimushenkilöillä olkapään toimintakyvyssä on vaikeuksia, riippumatta siitä, olivatko he käyneet fysioterapiassa tähystysleikkauksen jälkeen tai ei. Leikkauksen jälkeen 60 % sai lähetteen, vastaavasti 40 % ei saanut lähetettä leikkauksen jälkeen. Tutkimuksen perusteella fysioterapia on sisältänyt terapeuttista harjoittelua, kuten lihasvoimaharjoituksia, liikkuvuusharjoituksia sekä hallintaharjoituksia.
Yhtenä tärkeänä jatkotutkimusaiheena nousi esille se, että toimintakyvyn tarkka vertaileminen vaatisi tutkimusongelmien toisenlaisen asettamisen, toimintakykyä tulisi mitata ennen tähystysleikkausta, jotta nähtäisiin miten toimintakyky on muuttunut tähystysleikkauksen jälkeen. Vertailevan tutkimuksen avulla voitaisiin verrata löytyykö yhteistä tekijää, mikä viivästyttää paranemista ja sitä kautta paluuta työelämään.