Burmalaisuutta aistien - Burmalaisen äitiryhmän oman kulttuurin tukemista ja välittämistä lapsille
Pennola, Paula; Rytölä, Pauliina (2012)
Pennola, Paula
Rytölä, Pauliina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204023997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204023997
Tiivistelmä
Toteutimme toiminnallisen opinnäytetyömme Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa ESR-rahoitteisessa Aistien -hankkeessa. Opinnäytetyömme oli hankkeen ensimmäinen opinnäytetyönä toteutettu pilotti. Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan tukea maahanmuuttajan omaa kulttuuria, kulttuurinsa säilyttämistä ja välittämistä sukupolvelta toiselle. Aistien -hankkeen tärkein työväline on moniaistinen tila, joka toimii kulttuurien välisenä kohtaamispaikkana ja uudenlaisena oppimisympäristönä. Hankkeessa tutkitaan myös moniaististen ympäristöjen suunnittelemisen ja rakentamisen voimaannuttavuutta sekä yhteisöllisyyttä.
Toiminnallisen osuutemme toteutimme itse kokoamamme burmalaisen äitiryhmän ja heidän lastensa kanssa. Valitsimme burmalaisuuden kohdekulttuuriksemme, sillä burmalaiset olivat Aistien -hankkeelle uusi kohderyhmä ja työskentelyä burmalaisten kanssa ehdotettiin Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistosta. Äitejä oli ryhmässämme keskimäärin viisi ja tapasimme kuudesti viikkojen 42/2011 ja 1/2012 välillä. Kaksi tapaamisista pidettiin Laurean moniaistisessa tilassa, loput burmalaisen perheen luona Vantaalla. Tapaamiset kestivät 1-2 tuntia ja jokaisella tapaamiskerralla oli eri teema ja tavoitteet. Toiminnallisen osuuden alussa keräsimme äideiltä toiveita toiminnan suhteen ja viimeisellä tapaamiskerralla kävimme palautekeskustelun. Ensimmäiset neljä tapaamiskertaa toimivat pysähtymisenä kulttuurin äärelle. Keskustelimme äideille tärkeistä burmalaisuuden piirteistä ja lasten kasvattamisesta kahteen kulttuuriin. Kartoitimme äideiltä millaisia asioita he tahtoisivat kulttuuristaan lapsilleen välittää. Esiin nousseiden teemojen pohjalta äidit suunnittelivat ja rakensivat Tikkurilan Laurea-ammattikorkeakouluun tammikuussa 2012 burmalaisen moniaistisen tilan, jonne he kutsuivat lapsensa.
Opinnäytetyömme keskeisimpänä tavoitteena oli moniaistisen tilan menetelmää hyödyntäen tukea äitien omaa kulttuuria ja kulttuurin välittämistä lapsille. Työmme tavoitteina oli huomioida asiakaslähtöisyys kaikessa toiminnassa, sekä äitien että lasten voimaannuttaminen ja osallistaminen työskentelyssä. Aistien -hankkeessa tavoitteenamme oli kehittää moniaistisen tilan menetelmää. Ohjaajina oppimistavoitteemme liittyivät innostamiseen, monikulttuurisuustyöhön ja opinnäytetyöprosessin hallintaan.
Toiminnallinen osuutemme ja moniaistinen tila saivat sekä äideiltä että lapsilta positiivista palautetta. Äidit olivat läpi työskentelymme innostuneita, aktiivisia ja vilpittömän kiitollisia yhteistyöstä kanssamme, mikä tuki havaintojamme työmme merkityksestä heille. Opinnäytetyömme havahdutti meidät pohtimaan sekä kulttuurien monimuotoisuutta sosiaalialalla että oman kulttuurin merkitystä maahanmuuttajaperheiden näkökulmasta. Tulevina sosiaalialan ammattilaisina opinnäytetyömme opetti meille kokonaisvaltaista vastuunottokykyä, projektinhallintaa, työskentelyä maahanmuuttajaperheiden kanssa, muuttuviin tilanteisiin sopeutumista sekä hetkessä elämisen kyvyn tärkeyttä asiakaslähtöisessä työssä.
Toiminnallisen osuutemme toteutimme itse kokoamamme burmalaisen äitiryhmän ja heidän lastensa kanssa. Valitsimme burmalaisuuden kohdekulttuuriksemme, sillä burmalaiset olivat Aistien -hankkeelle uusi kohderyhmä ja työskentelyä burmalaisten kanssa ehdotettiin Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistosta. Äitejä oli ryhmässämme keskimäärin viisi ja tapasimme kuudesti viikkojen 42/2011 ja 1/2012 välillä. Kaksi tapaamisista pidettiin Laurean moniaistisessa tilassa, loput burmalaisen perheen luona Vantaalla. Tapaamiset kestivät 1-2 tuntia ja jokaisella tapaamiskerralla oli eri teema ja tavoitteet. Toiminnallisen osuuden alussa keräsimme äideiltä toiveita toiminnan suhteen ja viimeisellä tapaamiskerralla kävimme palautekeskustelun. Ensimmäiset neljä tapaamiskertaa toimivat pysähtymisenä kulttuurin äärelle. Keskustelimme äideille tärkeistä burmalaisuuden piirteistä ja lasten kasvattamisesta kahteen kulttuuriin. Kartoitimme äideiltä millaisia asioita he tahtoisivat kulttuuristaan lapsilleen välittää. Esiin nousseiden teemojen pohjalta äidit suunnittelivat ja rakensivat Tikkurilan Laurea-ammattikorkeakouluun tammikuussa 2012 burmalaisen moniaistisen tilan, jonne he kutsuivat lapsensa.
Opinnäytetyömme keskeisimpänä tavoitteena oli moniaistisen tilan menetelmää hyödyntäen tukea äitien omaa kulttuuria ja kulttuurin välittämistä lapsille. Työmme tavoitteina oli huomioida asiakaslähtöisyys kaikessa toiminnassa, sekä äitien että lasten voimaannuttaminen ja osallistaminen työskentelyssä. Aistien -hankkeessa tavoitteenamme oli kehittää moniaistisen tilan menetelmää. Ohjaajina oppimistavoitteemme liittyivät innostamiseen, monikulttuurisuustyöhön ja opinnäytetyöprosessin hallintaan.
Toiminnallinen osuutemme ja moniaistinen tila saivat sekä äideiltä että lapsilta positiivista palautetta. Äidit olivat läpi työskentelymme innostuneita, aktiivisia ja vilpittömän kiitollisia yhteistyöstä kanssamme, mikä tuki havaintojamme työmme merkityksestä heille. Opinnäytetyömme havahdutti meidät pohtimaan sekä kulttuurien monimuotoisuutta sosiaalialalla että oman kulttuurin merkitystä maahanmuuttajaperheiden näkökulmasta. Tulevina sosiaalialan ammattilaisina opinnäytetyömme opetti meille kokonaisvaltaista vastuunottokykyä, projektinhallintaa, työskentelyä maahanmuuttajaperheiden kanssa, muuttuviin tilanteisiin sopeutumista sekä hetkessä elämisen kyvyn tärkeyttä asiakaslähtöisessä työssä.