Jätevesiverkoston tila Pöytyän kunnassa
Ekmark, Anssi (2012)
Ekmark, Anssi
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203303936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203303936
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia jätevesiverkostoa, sen tilaa ja kuntoa sekä perehtyä verkoston arvoon ja saneeraustarpeeseen. Esimerkkitapauksena käytetään Pöytyän kuntaa, jossa viemärikartoitustyö on toteutettu vuoden 2010 kesän aikana. Pöytyän jätevesiverkostolle määritetään arvo ja saneeraustarve sekä luodaan suunnitelma saneerausinvestointien kattamisesta taloudellisesti.
Viemäröinti on toteutettu samalla, painovoimaa hyödyntävällä tavalla jo vuosituhansia. Samaista viettoviemärin tekniikkaa hyödynsi myös ensimmäinen yleinen viemäri Helsingissä vuonna 1875. Suurin osa maamme nykyisestä jätevesiverkostosta on rakennettu kuitenkin teollistumisen myötä 1960- ja 1970-lukujen aikana. Tuohon aikaan viemäröinnin rakennusmateriaalina käytettiin yleisimmin betonia.
Pohjautuen Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa kehitettyyn infrastruktuurin tilan arviointijärjestelmään, on Suomessa julkaistu vuodesta 2007 lähtien Rakennetun omaisuuden tila –selvitystä. Selvitys pohjautuu asiantuntijapaneelien työskentelyyn ja laajaan faktapohjaan. Rakennetun omaisuuden tila –selvityksen mukaan, maamme jätevesiverkostosta huonossa tai erittäin huonossa kunnossa on 12 prosenttia.
Laskennallinen käyttöikä jätevesiviemärin rakenteille on sata vuotta. Puutteellisen routasuojauksen, asennusvirheiden, materiaalien tuntemattomuuden ja vääränlaisen käytön myötä jätevesiverkosto on kuitenkin rappeutunut nopeammin kuin on suunniteltu. Jotta jätevesiverkostoon kertynyt korjausvelka saataisiin poistettua, tulisi jätevesiverkoston saneerausvolyymi nostaa noin kolminkertaiseksi. Tämä edellyttää merkittävää saneerausmäärärahojen kasvattamista.
Pöytyän kunnassa jätevesiverkoston ongelmat ovat vastaavia kuin muualla maassa. Vaikka Pöytyän viemäriverkosto on suhteellisen nuorta, on verkoston kunnossa parantamisen varaa. Vuotovesimäärät kunnan jätevedenpuhdistamoilla ovat noin 50 prosenttia koko jätevesimäärästä, kun vastaava luku maassamme on keskimäärin 20–25 prosenttia. Tämä aiheuttaa mittavia kuluja kunnalle. Jätevesiverkoston saneeraustyöt olisi aloitettava verkoston vanhimmasta osasta mahdollisimman pian, jotta verkostoon jo kertynyt korjausvelka saataisiin hallintaan. Saneeraus edellyttää vesihuollon saneerausmäärärahojen kasvattamista, minkä rahoittamiseksi vesihuollon taksoja tulisi nostaa.
Viemäröinti on toteutettu samalla, painovoimaa hyödyntävällä tavalla jo vuosituhansia. Samaista viettoviemärin tekniikkaa hyödynsi myös ensimmäinen yleinen viemäri Helsingissä vuonna 1875. Suurin osa maamme nykyisestä jätevesiverkostosta on rakennettu kuitenkin teollistumisen myötä 1960- ja 1970-lukujen aikana. Tuohon aikaan viemäröinnin rakennusmateriaalina käytettiin yleisimmin betonia.
Pohjautuen Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa kehitettyyn infrastruktuurin tilan arviointijärjestelmään, on Suomessa julkaistu vuodesta 2007 lähtien Rakennetun omaisuuden tila –selvitystä. Selvitys pohjautuu asiantuntijapaneelien työskentelyyn ja laajaan faktapohjaan. Rakennetun omaisuuden tila –selvityksen mukaan, maamme jätevesiverkostosta huonossa tai erittäin huonossa kunnossa on 12 prosenttia.
Laskennallinen käyttöikä jätevesiviemärin rakenteille on sata vuotta. Puutteellisen routasuojauksen, asennusvirheiden, materiaalien tuntemattomuuden ja vääränlaisen käytön myötä jätevesiverkosto on kuitenkin rappeutunut nopeammin kuin on suunniteltu. Jotta jätevesiverkostoon kertynyt korjausvelka saataisiin poistettua, tulisi jätevesiverkoston saneerausvolyymi nostaa noin kolminkertaiseksi. Tämä edellyttää merkittävää saneerausmäärärahojen kasvattamista.
Pöytyän kunnassa jätevesiverkoston ongelmat ovat vastaavia kuin muualla maassa. Vaikka Pöytyän viemäriverkosto on suhteellisen nuorta, on verkoston kunnossa parantamisen varaa. Vuotovesimäärät kunnan jätevedenpuhdistamoilla ovat noin 50 prosenttia koko jätevesimäärästä, kun vastaava luku maassamme on keskimäärin 20–25 prosenttia. Tämä aiheuttaa mittavia kuluja kunnalle. Jätevesiverkoston saneeraustyöt olisi aloitettava verkoston vanhimmasta osasta mahdollisimman pian, jotta verkostoon jo kertynyt korjausvelka saataisiin hallintaan. Saneeraus edellyttää vesihuollon saneerausmäärärahojen kasvattamista, minkä rahoittamiseksi vesihuollon taksoja tulisi nostaa.