Business culture differences in communication between Finland and Japan : Case studies: Metso Paper Oy & Tikkurila Oyj
Koivuniemi, Nina (2012)
Koivuniemi, Nina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203263770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203263770
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli businesskulttuurien vertailu kommunikaatiossa Suomen ja Japanin välillä. Sen tarkoituksena oli toimia tietoa antavana ja vertailevana tutkimuksena liikemaailman kulttuurieroista Suomen ja Japanin välillä keskittyen molempien kulttuurien kommunikaatiomenetelmiin ja –piirteisiin luoden lopulta vastauksia kommunikaatio-ongelmiin ja niiden kehittämiseen. Opinnäytetyö on tarkoitettu lähinnä suomalaisille yrityksille ja/tai yksityisille henkilöille, joilla on suunnitteilla projekteja tms. japanilaisten kanssa. Se auttaa ymmärtämään japanilaista kulttuuria ja kommunikaatiota, mutta myös omia suomalaisia ominaisuuksiamme paremmin.
Monilla suomalaisilla yrityksillä on nykyään kasvavassa määrin japanilaisia asiakkaita tai yhteistyökumppaneita. Paperiteollisuuden saralla toimiva Metso Paper Oy on yksi näistä kuin myös maalitehdas Tikkurila Oyj. Tavoitteenani oli haastatella näiden yritysten edustajia kuten myös heidän japanilaisia kollegoitaan/asiakkaitaan saadakseni selville heidän mietteitään kyseisten kulttuurien välisestä kommunikaatiosta. Erityisenä tavoitteenani oli ratkaisujen löytäminen entistä tehokkaampaan kommunikaatioon ja yhteistyön säilyttämiseen.
Kulttuurit ovat hyvin kaukana toisistaan omaten täysin erilaiset businesskulttuuriarvot. Silti kiinnostavana asianseikkana työssäni on niinkin erilaisten kulttuurien samankaltaisuus mitä tulee kommunikaatioon. Pyrin erottelemaan Suomen ja Japanin businesskulttuurien erilaisuudet sekä poimimaan niiden samankaltaisuudet. Täten oli helpompi työstää haastattelujen avulla keinoja parempaan kanssakäymiseen.
Lopputuloksena oli pitkälti hyvin paljon teoriaa tukeva tutkielma, jossa kulttuurit eroavat toisistaan suuresti, mutta kommunikaatio japanilaisten kanssa sujuu suomalaisilta paljon luontevammin kuin muilta länsimaalaisilta. Nöyryys, ujous ja esimerkiksi sisu ovat piirteitä jotka me suomalaiset ja japanilaiset jaamme toistemme kanssa. Tapamme tehdä bisnestä eroavat toisistaan paljonkin; japanilaiset ovat konservatiivisempia hierarkioineen kun taas suomalaiset korostavat tasa-arvoa ja käyttäytyvät rennommin töissä. Emme myöskään puhu yhteistä kieltä, mikä vaikeuttaa kanssakäymistä, mutta samankaltaisuutemme kommunikaatiossa korvaavat tietyllä tapaa puutteet ja osoittautuvat voimavaroiksi.
Monilla suomalaisilla yrityksillä on nykyään kasvavassa määrin japanilaisia asiakkaita tai yhteistyökumppaneita. Paperiteollisuuden saralla toimiva Metso Paper Oy on yksi näistä kuin myös maalitehdas Tikkurila Oyj. Tavoitteenani oli haastatella näiden yritysten edustajia kuten myös heidän japanilaisia kollegoitaan/asiakkaitaan saadakseni selville heidän mietteitään kyseisten kulttuurien välisestä kommunikaatiosta. Erityisenä tavoitteenani oli ratkaisujen löytäminen entistä tehokkaampaan kommunikaatioon ja yhteistyön säilyttämiseen.
Kulttuurit ovat hyvin kaukana toisistaan omaten täysin erilaiset businesskulttuuriarvot. Silti kiinnostavana asianseikkana työssäni on niinkin erilaisten kulttuurien samankaltaisuus mitä tulee kommunikaatioon. Pyrin erottelemaan Suomen ja Japanin businesskulttuurien erilaisuudet sekä poimimaan niiden samankaltaisuudet. Täten oli helpompi työstää haastattelujen avulla keinoja parempaan kanssakäymiseen.
Lopputuloksena oli pitkälti hyvin paljon teoriaa tukeva tutkielma, jossa kulttuurit eroavat toisistaan suuresti, mutta kommunikaatio japanilaisten kanssa sujuu suomalaisilta paljon luontevammin kuin muilta länsimaalaisilta. Nöyryys, ujous ja esimerkiksi sisu ovat piirteitä jotka me suomalaiset ja japanilaiset jaamme toistemme kanssa. Tapamme tehdä bisnestä eroavat toisistaan paljonkin; japanilaiset ovat konservatiivisempia hierarkioineen kun taas suomalaiset korostavat tasa-arvoa ja käyttäytyvät rennommin töissä. Emme myöskään puhu yhteistä kieltä, mikä vaikeuttaa kanssakäymistä, mutta samankaltaisuutemme kommunikaatiossa korvaavat tietyllä tapaa puutteet ja osoittautuvat voimavaroiksi.