Kansainvälinen tutkimusnäyttö pleuradreenin käytöstä hoitotyön näkökulmasta
Hiltunen, Jarkko, Tapani (2012)
Hiltunen, Jarkko, Tapani
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203233716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203233716
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on edistää yhteisten hoitokäytänteiden yleistymistä pleuradreenipotilaan hoidossa HUS:n alueella ja tulevaisuudessa koko Suomessa. Opinnäytetyön tavoite on laatia Töölön sairaalalle kirjallisuuskatsaus pleuradreenin käyttöön liittyvästä hoitotyöstä. Kirjallisuuskatsauksella pyritään kartoittamaan näyttöön perustuvaa tietoa kyseisestä aiheesta.
Pleuradreeni on katetri, joka kanavoidaan keuhkon ja rintakehäseinämän välissä olevaan tilaan. Tilaa kutsutaan pleuraonteloksi tai keuhkopussiksi. Katetrin avulla keuhkopussi tyhjennetään ylimääräiseltä ilmalta, nesteeltä, mädältä tai vereltä jota normaalisti siellä ei ole. Pleuradreeni liitetään rintaontelon tyhjennysyksikköön, joka suorittaa varsinaisen pleuraontelon tyhjentämisen eli dreneroimisen. Pleuradreenin laittaminen ja siihen kuuluva varsinainen hoitotyö on tietynlaista erikoisosaamista vaativa alue, jossa aseptinen työote on potilaan hoidon kannalta tärkeää. Tilat jotka edellyttävät pleuradreeniä voivat pahimmassa tapauksessa hoitamattomina johtaa potilaan kuolemaan. Myös vääränlaisella potilaan hoidolla on vakavat seuraukset. Pleuradreenin käytöstä on heikosti tutkittua tietoa ja usea hoitopäätös perustuu asiantuntijan henkilökohtaiseen mielipiteeseen. Erityisesti hoitotyöhön perustuvaa tutkittua tietoa on hyvin niukasti. Suomessa ei pleuradreenipotilaan hoidosta ole yhtenäisiä kansallisia suosituksia. Kansalliset käytänteet ovat harvinaisia myös muissa valtioissa. Myöskään HUS-piirin alueella ei ole olemassa yhtenäisiä käytänteitä pleuradreenipotilaan hoidosta vaan toimintatavat vaihtelevat eri yksiköissä.
Opinnäytetyö on luonteeltaan kuvaava eli traditionaalinen kirjallisuuskatsaus ja vielä tarkemmin integroiva kirjallisuuskatsaus. Lähdehaku on kuitenkin pyritty suorittamaan mahdollisimman systemaattisesti. Myös lähteiden valinnassa on hyödynnetty systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Lähdehaussa on hyödynnetty Laurea-ammattikorkeakoulun tarjoamia sähköisiä tietokantoja. Lähdehaun ja lähteiden karsinnan jälkeen opinnäytetyössä hyödyllisten lähteiden määrä oli 27. Yksitoista kappaletta lähteistä oli lääketieteellisiä tutkimuksia. Mukana on myös kaksi lääketieteellistä ohjeistusta sekä yksi lääketieteellinen konsensus. Vain yksi löydetyistä lähteistä oli hoitotieteellinen tutkimus. Lähdehaussa löytyi myös yksi hoitotyöhön keskittyvä kirjallisuuskatsaus ja yksi hoitotyöhön liittyvä kliininen katsaus. Enemmistö opinnäytetyön tiedosta perustuu kymmeneen lähdehaussa löydettyyn hoitotyön katsausartikkeliin. Kirjallisuuskatsaus käy läpi pleuradreenipotilaan koko hoitotyönprosessin. Käsiteltäviä osa-alueita ovat sairaanhoitajan suorittama potilaan valmistelu ja toimenpiteeseen liittyvät alkuvalmistelut sekä sairaanhoitajan tehtävät pleuradreenin laitonaikana. Lisäksi opinnäytetyössä käydään läpi toimenpiteen jälkeiset hoitotyön tehtävät pleuradreenipotilaan hoidossa. Siihen kuuluu mm. potilaan sekä rintaontelon tyhjennysyksikön tarkkailu. Sairaanhoitajan vastuulla on myös pleuradreenin poistaminen. Tulevaisuudessa jollakin toisella opinnäytetyön tekijällä on mahdollisuus luoda aiheesta suositukset, jotka perustuvat tämän työn tuloksiin ja niiden soveltuvuuteen toimenpideyksikössä.
Pleuradreeni on katetri, joka kanavoidaan keuhkon ja rintakehäseinämän välissä olevaan tilaan. Tilaa kutsutaan pleuraonteloksi tai keuhkopussiksi. Katetrin avulla keuhkopussi tyhjennetään ylimääräiseltä ilmalta, nesteeltä, mädältä tai vereltä jota normaalisti siellä ei ole. Pleuradreeni liitetään rintaontelon tyhjennysyksikköön, joka suorittaa varsinaisen pleuraontelon tyhjentämisen eli dreneroimisen. Pleuradreenin laittaminen ja siihen kuuluva varsinainen hoitotyö on tietynlaista erikoisosaamista vaativa alue, jossa aseptinen työote on potilaan hoidon kannalta tärkeää. Tilat jotka edellyttävät pleuradreeniä voivat pahimmassa tapauksessa hoitamattomina johtaa potilaan kuolemaan. Myös vääränlaisella potilaan hoidolla on vakavat seuraukset. Pleuradreenin käytöstä on heikosti tutkittua tietoa ja usea hoitopäätös perustuu asiantuntijan henkilökohtaiseen mielipiteeseen. Erityisesti hoitotyöhön perustuvaa tutkittua tietoa on hyvin niukasti. Suomessa ei pleuradreenipotilaan hoidosta ole yhtenäisiä kansallisia suosituksia. Kansalliset käytänteet ovat harvinaisia myös muissa valtioissa. Myöskään HUS-piirin alueella ei ole olemassa yhtenäisiä käytänteitä pleuradreenipotilaan hoidosta vaan toimintatavat vaihtelevat eri yksiköissä.
Opinnäytetyö on luonteeltaan kuvaava eli traditionaalinen kirjallisuuskatsaus ja vielä tarkemmin integroiva kirjallisuuskatsaus. Lähdehaku on kuitenkin pyritty suorittamaan mahdollisimman systemaattisesti. Myös lähteiden valinnassa on hyödynnetty systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Lähdehaussa on hyödynnetty Laurea-ammattikorkeakoulun tarjoamia sähköisiä tietokantoja. Lähdehaun ja lähteiden karsinnan jälkeen opinnäytetyössä hyödyllisten lähteiden määrä oli 27. Yksitoista kappaletta lähteistä oli lääketieteellisiä tutkimuksia. Mukana on myös kaksi lääketieteellistä ohjeistusta sekä yksi lääketieteellinen konsensus. Vain yksi löydetyistä lähteistä oli hoitotieteellinen tutkimus. Lähdehaussa löytyi myös yksi hoitotyöhön keskittyvä kirjallisuuskatsaus ja yksi hoitotyöhön liittyvä kliininen katsaus. Enemmistö opinnäytetyön tiedosta perustuu kymmeneen lähdehaussa löydettyyn hoitotyön katsausartikkeliin. Kirjallisuuskatsaus käy läpi pleuradreenipotilaan koko hoitotyönprosessin. Käsiteltäviä osa-alueita ovat sairaanhoitajan suorittama potilaan valmistelu ja toimenpiteeseen liittyvät alkuvalmistelut sekä sairaanhoitajan tehtävät pleuradreenin laitonaikana. Lisäksi opinnäytetyössä käydään läpi toimenpiteen jälkeiset hoitotyön tehtävät pleuradreenipotilaan hoidossa. Siihen kuuluu mm. potilaan sekä rintaontelon tyhjennysyksikön tarkkailu. Sairaanhoitajan vastuulla on myös pleuradreenin poistaminen. Tulevaisuudessa jollakin toisella opinnäytetyön tekijällä on mahdollisuus luoda aiheesta suositukset, jotka perustuvat tämän työn tuloksiin ja niiden soveltuvuuteen toimenpideyksikössä.