Green factor -kertoimen käyttömahdollisuudet Suomessa
Heinisuo, Pauliina (2012)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Heinisuo, Pauliina
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203213657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203213657
Tiivistelmä
Kaupunkirakenteen tiivistyminen vähentää kasvillisuuden määrää kaupungeissa. Kasvillisuuden väheneminen kaupunkiympäristössä lisää lämpösaarekeilmiötä, hulevesien aiheuttamia tulvia ja muita ongelmia, joita voitaisiin torjua kasvillisuuden avulla. Tarvittaessa riittävä kasvillisuuden määrä ja laatu rakennetuissa ympäristöissä voidaan varmistaa viranomaismääräyksin. Viranomaiset tarvitsevat uusia työkaluja, joilla asiaan voidaan puuttua. Green factor on kerroin, jonka avulla alueen vihertehokkuus voidaan laskea. Asettamalla alueelle määräys tietyn tuloksen saavuttamisesta Green factor -kertoimesta, pystytään vaikuttamaan alueen kasvillisuuden määrään ja laatuun. Kasvillisuus ei ole Green factor -kertoimen ainut tekijä. Tulokseen vaikuttavat myös muu tekijät, kuten kasvualustat ja pinnoitteet.
Tässä opinnäytetyössä pyritään selvittämään Green factor -kertoimen soveltuvuutta Suomeen ja sen toimivuutta yhtenä työkaluna vastaamaan tiivistyvän kaupunkirakenteen mukanaan tuomiin haasteisiin. Viranomaisten mahdollisuutta puuttua kaupunkivihreän laatuun ja määrään selvitetään tutkimalla maankäytön suunnittelun prosessia. Green factor -kertoimen toimintaa ja vaikutuksia kuvataan käsittelemällä Seattlen green factor -kerrointa ja sen elementtejä. Opinnäytetyössä Green factor -kerrointa testataan kolmeen kohteeseen. Testaamisen avulla pyritään selvittämään, miten Green factor -kerroin toimii erilaisissa suomalaisissa kohteissa, ja millaisia suunnitteluratkaisuja vaaditaan tietyn tuloksen saavuttamiseksi Green factor -kertoimesta. Kohteet sijaitsevat Espoossa. Opinnäytetyön tilaajana toimii Espoon kaupunki.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä Green factor -kerroin olisi toimiva mene-telmä myös Suomessa. Siihen tulisi kuitenkin tehdä joitakin muutoksia käytettävyyden helpottamiseksi. Käyttöönotettaessa Green factor -kerroin lisättäisiin asemakaavaan tonttitehokkuusluvun tavoin. Jatkotutkimuksena voidaan tutkia, millä alueilla Green factor tulisi Suomessa ottaa käyttöön, ja millaisia tuloksia Green factor -kertoimesta olisi Suomessa tarpeellista vaatia.
Tässä opinnäytetyössä pyritään selvittämään Green factor -kertoimen soveltuvuutta Suomeen ja sen toimivuutta yhtenä työkaluna vastaamaan tiivistyvän kaupunkirakenteen mukanaan tuomiin haasteisiin. Viranomaisten mahdollisuutta puuttua kaupunkivihreän laatuun ja määrään selvitetään tutkimalla maankäytön suunnittelun prosessia. Green factor -kertoimen toimintaa ja vaikutuksia kuvataan käsittelemällä Seattlen green factor -kerrointa ja sen elementtejä. Opinnäytetyössä Green factor -kerrointa testataan kolmeen kohteeseen. Testaamisen avulla pyritään selvittämään, miten Green factor -kerroin toimii erilaisissa suomalaisissa kohteissa, ja millaisia suunnitteluratkaisuja vaaditaan tietyn tuloksen saavuttamiseksi Green factor -kertoimesta. Kohteet sijaitsevat Espoossa. Opinnäytetyön tilaajana toimii Espoon kaupunki.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä Green factor -kerroin olisi toimiva mene-telmä myös Suomessa. Siihen tulisi kuitenkin tehdä joitakin muutoksia käytettävyyden helpottamiseksi. Käyttöönotettaessa Green factor -kerroin lisättäisiin asemakaavaan tonttitehokkuusluvun tavoin. Jatkotutkimuksena voidaan tutkia, millä alueilla Green factor tulisi Suomessa ottaa käyttöön, ja millaisia tuloksia Green factor -kertoimesta olisi Suomessa tarpeellista vaatia.