Kirjastojärjestelmien asiakaskäyttöliittymien hakuominaisuudet musiikin tiedonhaussa
Huumonen, Juhana (2012)
Huumonen, Juhana
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203143361
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203143361
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitetään musiikkiaineiston erityispiirteitä ja sitä, miten eri kirjastojärjestelmien asiakaskäyttöliittymät ottavat huomioon nämä musiikkiaineiston erityispiirteet tiedonhaussa. Tarkoituksena oli selvittää, vastaavatko nykyisten kirjastojärjestelmien asiakaskäyttöliittymät musiikkiaineiston tiedonhaun vaatimuksia. Työn tilaajana toimi Tampereen kaupunginkirjasto. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kirjastojärjestelmien asiakaskäyttöliittymien kehittämisessä paremmin musiikkiaineiston vaatimuksia vastaaviksi.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään kirjastojärjestelmiä, tiedonhakua ja musiikkiaineiston erityispiirteitä. Kirjastojärjestelmistä esitellään lyhyesti kehitys niiden varhaisvaiheista nykyisiin vuorovaikutteisiin kirjasto 2.0 -järjestelmiin saakka. Suurimmat yleisissä kirjastoissa käytössä olevat ja tutkimuksessa vertailtavana olevat kirjastojärjestelmät esitellään. Tiedonhaun tekniikkaa lähestytään musiikin tiedonhaun näkökulmasta. Musiikkiaineistoa luetteloitaessa ja toisaalta etsittäessä tietokannoista on otettava huomioon lukuisia erityispiirteitä, kuten esimerkiksi musiikkiaineiston erilaiset fyysiset muodot, tekijyyden erilaiset painoarvot musiikin eri lajeissa, julkaisukäytännöt, jotka vaativat nimenmuotojen kontrollia sekä musiikkijulkaisujen koostuminen useista teoksista.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista vertailututkimusta. Kirjastojärjestelmien arvioinnissa on käytetty musiikkikirjastojen kansalliseen puuteluetteloon perustuvaa kyselyä. Kysely lähetettiin isoihin kirjastoihin, joissa on eri kirjastojärjestelmät. Kyselyyn vastasi musiikkiaineiston ja oman verkkokirjaston tunteva musiikkiosastolla työskentelevä kirjastoalan ammattilainen. Vertailtavat kirjastojärjestelmät olivat ATP Origo, Axiell Arena, Innovative Encore ja PallasPro.
Yleisesti parhaiten toimivat osa-alueet olivat hakutuloksen lajittelu, aineistolaji ja muut tiedot. Selvästi heikoin osa-alue oli viittaukset sekä auktoriteettitietokannan toimimattomuus. Uudet järjestelmät Axiell Arena ja Innovative Encore pärjäsivät vertailussa huonommin kuin vanhemmat järjestelmät ATP Origo ja PallasPro. Vanhempien järjestelmien hakumahdollisuudet olivat monipuolisemmat ja hakutulokset olivat täsmällisempiä kuin uusissa järjestelmissä, joissa hakuominaisuudet olivat pelkistetyt, haut olivat epätarkkoja, hakutuloksen lajittelu oli sekava ja osakohteet eivät olleet kunnolla näkyvissä eivätkä haettavissa. Kaikista järjestelmistä puuttuivat kunnolla toimivat auktoriteettitietokannat ja viittausjärjestelmät. Asiakkaiden tapoja hakea musiikkiaineistoa kirjastojärjestelmistä, ja asiakkaiden kohtaamia musiikkiaineistoa koskevia tiedonhakuongelmia pitäisi tutkia lisää.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään kirjastojärjestelmiä, tiedonhakua ja musiikkiaineiston erityispiirteitä. Kirjastojärjestelmistä esitellään lyhyesti kehitys niiden varhaisvaiheista nykyisiin vuorovaikutteisiin kirjasto 2.0 -järjestelmiin saakka. Suurimmat yleisissä kirjastoissa käytössä olevat ja tutkimuksessa vertailtavana olevat kirjastojärjestelmät esitellään. Tiedonhaun tekniikkaa lähestytään musiikin tiedonhaun näkökulmasta. Musiikkiaineistoa luetteloitaessa ja toisaalta etsittäessä tietokannoista on otettava huomioon lukuisia erityispiirteitä, kuten esimerkiksi musiikkiaineiston erilaiset fyysiset muodot, tekijyyden erilaiset painoarvot musiikin eri lajeissa, julkaisukäytännöt, jotka vaativat nimenmuotojen kontrollia sekä musiikkijulkaisujen koostuminen useista teoksista.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista vertailututkimusta. Kirjastojärjestelmien arvioinnissa on käytetty musiikkikirjastojen kansalliseen puuteluetteloon perustuvaa kyselyä. Kysely lähetettiin isoihin kirjastoihin, joissa on eri kirjastojärjestelmät. Kyselyyn vastasi musiikkiaineiston ja oman verkkokirjaston tunteva musiikkiosastolla työskentelevä kirjastoalan ammattilainen. Vertailtavat kirjastojärjestelmät olivat ATP Origo, Axiell Arena, Innovative Encore ja PallasPro.
Yleisesti parhaiten toimivat osa-alueet olivat hakutuloksen lajittelu, aineistolaji ja muut tiedot. Selvästi heikoin osa-alue oli viittaukset sekä auktoriteettitietokannan toimimattomuus. Uudet järjestelmät Axiell Arena ja Innovative Encore pärjäsivät vertailussa huonommin kuin vanhemmat järjestelmät ATP Origo ja PallasPro. Vanhempien järjestelmien hakumahdollisuudet olivat monipuolisemmat ja hakutulokset olivat täsmällisempiä kuin uusissa järjestelmissä, joissa hakuominaisuudet olivat pelkistetyt, haut olivat epätarkkoja, hakutuloksen lajittelu oli sekava ja osakohteet eivät olleet kunnolla näkyvissä eivätkä haettavissa. Kaikista järjestelmistä puuttuivat kunnolla toimivat auktoriteettitietokannat ja viittausjärjestelmät. Asiakkaiden tapoja hakea musiikkiaineistoa kirjastojärjestelmistä, ja asiakkaiden kohtaamia musiikkiaineistoa koskevia tiedonhakuongelmia pitäisi tutkia lisää.