Mielikuvaharjoittelu - aivohalvauspotilaan motorista kuntoutumista edistävä keino? : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Barck, Hannele (2012)
Barck, Hannele
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203113211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203113211
Tiivistelmä
Suomessa sairastuu aivohalvaukseen vuosittain 14000 ihmistä. Aivohalvauksesta seuraa useimmiten toispuolivartalohalvaus, ja halvaus on suurimmassa osaa tapauksista vaikeampi ylä- kuin alaraajassa. Fysioterapialla on korostunut merkitys toimintakyvyn palauttamisessa, mutta kentillä alaraajan kuntoutus ja kävelyn harjoittelu korostuu. Vaikka alaraajan toimintakyky on edellytys itsenäiselle liikkumiselle, on yläraajan toimintakyky edellytys itsenäiselle toimimiselle. Aivohalvauspotilaan yläraajan toimintakyvyn kuntoutumisen tehostuskeinoiksi on viime aikoina kehitelty monia uusia menetelmiä, joista mielikuvaharjoittelu on yksi mielenkiintoisimpiin luokiteltava. Mielikuvaharjoittelun vaikutuksia on tutkittu paljon eri tieteenalojen piirissä kognitiivisesta neurologiaan ja urheiluun, ja näiden eri tieteenalojen tutkimusten-kautta saadut tulokset ovat saaneet kuntoutuksen parissa toimivia tutkijoita selvittämään mielikuvaharjoittelun käytettävyyttä aivohalvauspotilaiden yläraajan fyysisen toimintakyvyn edistämisessä. Aiheen tutkimus on vielä nuorta, mutta alustavien tutkimustulosten mukaan mielikuvaharjoittelulla on yläraajan toimintakyvyn kuntoutumista tehostava vaikutus. Tämän opinnäytteen tarkoituksena oli tuottaa kuvaileva kirjallisuus katsaus mielikuvaharjoittelusta kertovasta kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Lisäksi tavoitteena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää miten mielikuvaharjoittelu edistää aivohalvauspotilaan yläraajan fyysistä toimintakykyä erikseen kuvailevalla lähestymistavalla analysoitujen tutkimusten valossa. Mielikuvaharjoittelun edistävä vaikutus aivohalvauspotilaan yläraajan fyysisten toimintojen kuntoutumiseen saattaa ilmetä, kun mielikuvaharjoittelussa harjoitellaan samoja toimintoja, tehtäviä tai liikkeitä kuin mitä fyysisestikin harjoitellaan. Lisäksi tehokkuus saattaa riippua käytetystä mielikuvaharjoittelutekniikasta sekä siitä tapahtuuko mielikuvaharjoittelu heti fyysisen harjoittelun jälkeen vai ei. Yläraajan fyysistä toimintakykyä edistävä vaikutus saattaa ilmetä erilaisista tavoitteellisista tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen helpottumisena, tai sormien pinsettiotteen voimantuoton lisääntymisenä, tai toiminnan vajavuuden haitan asteen vähentymisenä, tai käden toiminnallisen käyttökyvyn lisääntymisenä.