Kuminan penkkiviljelyn kenttäkoe : Tuloksia kasvukaudelta 2011
Perkiömäki, Pekka (2012)
Perkiömäki, Pekka
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202282621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202282621
Tiivistelmä
Kuminan viljely on yleistynyt Suomessa 2000-luvulla nopeasti, ja viljelyala on vakiintunut varsin lyhyessä ajassa noin 20 000 hehtaariin. Kuminasta on tullut tärkeä vientituote, sillä jopa neljännes maailman kuminasta tuotetaan Suomessa.
MTT:n Ylistaron tutkimusasemalla aloitettiin vuonna 2009 kolmivuotinen kuminan penkkiviljelykoe, jossa tutkitaan penkkiviljelyn mahdollisuuksia kuminan rikkakasvitorjunnassa, sekä penkkiviljelyn vaikutuksia kuminan talvehtimiseen.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään kenttäkokeen kolmannen vuoden tuloksia. Kokeet on perustettu vuosina 2009 ja 2010. Vuonna 2009 kylvetyn kuminan osalta tarkastellaan toisen satovuoden tuloksia, ja vuonna 2010 kylvetyn kuminan osalta ensimmäisen satovuoden tuloksia. Kokeessa tutkittiin kahdella eri maalajilla, kivennäismaalla ja multamaalla kuminan taimettumista ja taimien määrää, rikkakasvien määriä sekä satotuloksia.
Vuonna 2009 kylvetyllä kuminalla taimimäärät olivat tasamaalle kylvetyillä koejä-senillä selvästi harjukylvöä suurempia. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut suoraan satotuloksiin, sillä sadot olivat varsin tasaisia niin harjuissa kuin tasamaallakin. Satomäärät olivat kokonaisuudessaan toisena satovuotena laskeneet huomatta-vasti ensimmäisestä satovuodesta, mikä oli odotettavissakin. Rikkakasvien määrät olivat nousseet myös merkittävästi toisena satovuotena. Erityisesti multamaalla rikkoja oli paljon.
Vuonna 2010 kylvetyllä kuminalla taimimäärät olivat tasamaankylvössä suurempia kuin harjukylvössä. Kylvömääräkin oli tasamaalla 5 kg/ha suurempi kuin harjuissa. Satomäärät olivat nyt ensimmäisenä satovuotena tasamaalla harjuja suurempia, mutta myös harjukylvettyjen koejäsenten satomäärät olivat hyvällä tasolla. Maalajeista kivennäismaalta saatiin suuremmat sadot kuin multamaalta. Rikkakasvimäärät olivat hyvin pieniä ensimmäisenä satovuotena, ja määrät olivat tippuneet kylvövuodesta reilusti.
MTT:n Ylistaron tutkimusasemalla aloitettiin vuonna 2009 kolmivuotinen kuminan penkkiviljelykoe, jossa tutkitaan penkkiviljelyn mahdollisuuksia kuminan rikkakasvitorjunnassa, sekä penkkiviljelyn vaikutuksia kuminan talvehtimiseen.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään kenttäkokeen kolmannen vuoden tuloksia. Kokeet on perustettu vuosina 2009 ja 2010. Vuonna 2009 kylvetyn kuminan osalta tarkastellaan toisen satovuoden tuloksia, ja vuonna 2010 kylvetyn kuminan osalta ensimmäisen satovuoden tuloksia. Kokeessa tutkittiin kahdella eri maalajilla, kivennäismaalla ja multamaalla kuminan taimettumista ja taimien määrää, rikkakasvien määriä sekä satotuloksia.
Vuonna 2009 kylvetyllä kuminalla taimimäärät olivat tasamaalle kylvetyillä koejä-senillä selvästi harjukylvöä suurempia. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut suoraan satotuloksiin, sillä sadot olivat varsin tasaisia niin harjuissa kuin tasamaallakin. Satomäärät olivat kokonaisuudessaan toisena satovuotena laskeneet huomatta-vasti ensimmäisestä satovuodesta, mikä oli odotettavissakin. Rikkakasvien määrät olivat nousseet myös merkittävästi toisena satovuotena. Erityisesti multamaalla rikkoja oli paljon.
Vuonna 2010 kylvetyllä kuminalla taimimäärät olivat tasamaankylvössä suurempia kuin harjukylvössä. Kylvömääräkin oli tasamaalla 5 kg/ha suurempi kuin harjuissa. Satomäärät olivat nyt ensimmäisenä satovuotena tasamaalla harjuja suurempia, mutta myös harjukylvettyjen koejäsenten satomäärät olivat hyvällä tasolla. Maalajeista kivennäismaalta saatiin suuremmat sadot kuin multamaalta. Rikkakasvimäärät olivat hyvin pieniä ensimmäisenä satovuotena, ja määrät olivat tippuneet kylvövuodesta reilusti.