CP-vammaisen lapsen ja nuoren fysioterapeuttinen ohjaus : Vanhempien käsityksiä ohjauksesta botulinumtoksiini A -injektion yhteydessä
Päivinen, Anni; Salmela, Henna (2012)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Päivinen, Anni
Salmela, Henna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202272604
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202272604
Tiivistelmä
Potilasohjaus fysioterapiassa –tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke tutkii lasten, nuorten ja aikuisten fysioterapeuttista ohjausta, liittyen toimintakyvyn edistämiseen. Tutkimushankkeen tarkoituksena on seurata ohjauksen toteutumista ja merkityksellisyyttä fysioterapiassa.
Botulinumtoksiina A (BTX-A) –injektio on osa CP-vammaisen lapsen ja nuoren spastisuuden hoitoa. Hoidolla pyritään laskemaan spastisten lihasten tonusta, jolloin voidaan muuttaa CP-lasten virheellisiä liikemalleja normaaleimmiksi ja biomekaanisesti edullisemmiksi. Fysioterapeuttinen ohjaus on osa potilaan ja hänen perheensä jatkohoitoa botulinumtoksiina A –injektion jälkeen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää CP-vammaisten lasten ja nuorten fysioterapeuttista ohjausta. Tavoitteena on arvioida BTX-A–injektoitujen lasten ja nuorten vanhempien käsityksiä fysioterapeuttisesta ohjauksesta, sairaalassa ja perheen arjessa. Ohjausta tarkastellaan vanhempien subjektiivisesta näkökulmasta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää osana Potilasohjaus fysioterapiassa –tutkimushanketta.
Aineistona opinnäytetyössä ovat neljän BTX-A-injektion saaneen lapsen tai nuoren vanhempien teemahaastattelut, jotka on taltioitu fysioterapiaopiskelijoiden ja HUS:n fysioterapeuttien toimesta vuosina 2010 - 2011. Haastatteluympäristönä toimivat perheiden kodit. Opinnäytetyö toteutetaan laadullisen tutkimuksen keinoin ja se vastaa asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Aineistolähtöisen sisällönanalyysiin avulla pohditaan perheiden käsityksiä fysioterapeuttisesta ohjauksesta.
Tulosten perusteella vanhemmat kokivat, että sairaalassa tapahtuva fysioterapeuttinen ohjaus oli BTX-A–hoitoa tukevaa. Pääosin ohjaus koettiin riittäväksi arjen kannalta. Perheet olivat sitoutuneita harjoitteluun ja sovelsivat tarvittaessa ohjeita kotona arkeen sopivammaksi. Fysioterapeuttiselle hoidolle asetettu tavoite ja seuranta motivoivat harjoitteiden toteutusta kotona. Kehitysehdotukset koskivat erityisesti kirjallisia potilasohjeita.
Botulinumtoksiina A (BTX-A) –injektio on osa CP-vammaisen lapsen ja nuoren spastisuuden hoitoa. Hoidolla pyritään laskemaan spastisten lihasten tonusta, jolloin voidaan muuttaa CP-lasten virheellisiä liikemalleja normaaleimmiksi ja biomekaanisesti edullisemmiksi. Fysioterapeuttinen ohjaus on osa potilaan ja hänen perheensä jatkohoitoa botulinumtoksiina A –injektion jälkeen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää CP-vammaisten lasten ja nuorten fysioterapeuttista ohjausta. Tavoitteena on arvioida BTX-A–injektoitujen lasten ja nuorten vanhempien käsityksiä fysioterapeuttisesta ohjauksesta, sairaalassa ja perheen arjessa. Ohjausta tarkastellaan vanhempien subjektiivisesta näkökulmasta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää osana Potilasohjaus fysioterapiassa –tutkimushanketta.
Aineistona opinnäytetyössä ovat neljän BTX-A-injektion saaneen lapsen tai nuoren vanhempien teemahaastattelut, jotka on taltioitu fysioterapiaopiskelijoiden ja HUS:n fysioterapeuttien toimesta vuosina 2010 - 2011. Haastatteluympäristönä toimivat perheiden kodit. Opinnäytetyö toteutetaan laadullisen tutkimuksen keinoin ja se vastaa asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Aineistolähtöisen sisällönanalyysiin avulla pohditaan perheiden käsityksiä fysioterapeuttisesta ohjauksesta.
Tulosten perusteella vanhemmat kokivat, että sairaalassa tapahtuva fysioterapeuttinen ohjaus oli BTX-A–hoitoa tukevaa. Pääosin ohjaus koettiin riittäväksi arjen kannalta. Perheet olivat sitoutuneita harjoitteluun ja sovelsivat tarvittaessa ohjeita kotona arkeen sopivammaksi. Fysioterapeuttiselle hoidolle asetettu tavoite ja seuranta motivoivat harjoitteiden toteutusta kotona. Kehitysehdotukset koskivat erityisesti kirjallisia potilasohjeita.