Hyvinvoinnin ulottuvuuksia : tutkimus pakilalaisten nuorten hyvinvoinnista
Berg, Tanja (2012)
Berg, Tanja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202232450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202232450
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Berg, Tanja. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Tutkimus pakilalaisten nuorten hyvinvoinnista. Helsinki, kevät 2012, 94 s., 6 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakoni.
Tämän opinnäytetyö on laadullinen aineistopohjainen tutkimus, jonka tarkoituksena on vastata työelämälähtöiseen kysymykseen: Miten Pakilan seurakunnan alueella asuvat nuoret voivat? Kysymyksen ovat nostaneet esiin opettajat, nuorisotalon sekä seurakunnan työntekijät.
Aineisto muodostuu sekä elintasoa mittaavista tekijöistä että elämänlaatua kuvaavista kokemuksista. Aineisto on kerätty kolmiosaisella kyselyllä Pakilan seurakunnan isosleirille syksyllä 2009 osallistuneelta kolmeltakymmeneltäneljältä ja kuudeltatoista Pakilan nuorisotalolla käyneeltä 15–16 -vuotiaalta nuorelta.
Pääteoria on Allardtin yhdistelmäteoria, jossa yhdistyy elintaso, yhteisyyssuhteet ja itsensä toteuttaminen
Aineiston analyysi perustuu pelkistämiseen, teemojen ryhmittelyyn ja käsitteellistämiseen. Vertasin aineistosta nousseita teemoja aikaisempiin tutkimustuloksiin ja teoriaan. Nuorten antamien vastausten tulkinnat vahvistivat ajatusta siitä, että nuoret voivat elintasomittarein tarkasteltuna hyvin. Toisaalta aineiston teemojen käsittely ja tulkinta lisäsivät tietämystä nuorten ajatuksista ja tunteista. Esiin nousi tekijöitä, joilla voi olla subjektiivisesti koettua elämänlaatua heikentävä vaikutus. Esimerkiksi menestymisen paine, huoli ja pelko tulevaisuudesta sekä yksinäisyys ovat tekijöitä, jotka saattavat eräiden tutkimusten mukaan ilmetä unettomuutena, päihteiden käyttönä tai ahdistuksena.
Työelämän edustajat hyötyvät tutkimuksesta pohtiessaan seurakunnan henkilöstöstrategiaa, työn painotuksia ja sisältöjä. Siten myös perheet ja nuoret hyötyvät välillisesti tuloksista. Lisäksi toiminnallista kyselymenetelmää voidaan jatkossakin käyttää sekä seurakunnan että kunnan nuorille tarjoamassa toiminnassa kun halutaan antaa nuorille mahdollisuus elämykselliseen itsetutkiskeluun, tai selvittää heidän elämänlaatuunsa liittyviä hyvinvointitekijöitä.
Asiasanat: hyvinvointi, nuoret, onnellisuus, elintaso, elämänlaatu, itsensä toteuttaminen, diakonia
Berg, Tanja. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Tutkimus pakilalaisten nuorten hyvinvoinnista. Helsinki, kevät 2012, 94 s., 6 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakoni.
Tämän opinnäytetyö on laadullinen aineistopohjainen tutkimus, jonka tarkoituksena on vastata työelämälähtöiseen kysymykseen: Miten Pakilan seurakunnan alueella asuvat nuoret voivat? Kysymyksen ovat nostaneet esiin opettajat, nuorisotalon sekä seurakunnan työntekijät.
Aineisto muodostuu sekä elintasoa mittaavista tekijöistä että elämänlaatua kuvaavista kokemuksista. Aineisto on kerätty kolmiosaisella kyselyllä Pakilan seurakunnan isosleirille syksyllä 2009 osallistuneelta kolmeltakymmeneltäneljältä ja kuudeltatoista Pakilan nuorisotalolla käyneeltä 15–16 -vuotiaalta nuorelta.
Pääteoria on Allardtin yhdistelmäteoria, jossa yhdistyy elintaso, yhteisyyssuhteet ja itsensä toteuttaminen
Aineiston analyysi perustuu pelkistämiseen, teemojen ryhmittelyyn ja käsitteellistämiseen. Vertasin aineistosta nousseita teemoja aikaisempiin tutkimustuloksiin ja teoriaan. Nuorten antamien vastausten tulkinnat vahvistivat ajatusta siitä, että nuoret voivat elintasomittarein tarkasteltuna hyvin. Toisaalta aineiston teemojen käsittely ja tulkinta lisäsivät tietämystä nuorten ajatuksista ja tunteista. Esiin nousi tekijöitä, joilla voi olla subjektiivisesti koettua elämänlaatua heikentävä vaikutus. Esimerkiksi menestymisen paine, huoli ja pelko tulevaisuudesta sekä yksinäisyys ovat tekijöitä, jotka saattavat eräiden tutkimusten mukaan ilmetä unettomuutena, päihteiden käyttönä tai ahdistuksena.
Työelämän edustajat hyötyvät tutkimuksesta pohtiessaan seurakunnan henkilöstöstrategiaa, työn painotuksia ja sisältöjä. Siten myös perheet ja nuoret hyötyvät välillisesti tuloksista. Lisäksi toiminnallista kyselymenetelmää voidaan jatkossakin käyttää sekä seurakunnan että kunnan nuorille tarjoamassa toiminnassa kun halutaan antaa nuorille mahdollisuus elämykselliseen itsetutkiskeluun, tai selvittää heidän elämänlaatuunsa liittyviä hyvinvointitekijöitä.
Asiasanat: hyvinvointi, nuoret, onnellisuus, elintaso, elämänlaatu, itsensä toteuttaminen, diakonia