Näkymätön näkyväksi : odotusaikaisen työskentelyn kehittäminen ensikotityössä
Hellstén, Sari; Rantanen, Mari (2012)
Hellstén, Sari
Rantanen, Mari
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202082005
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202082005
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata, jäsentää ja kehittää ensikodissa toteutettavaa odotusaikaista työskentelyä. Tarkoituksena oli tuoda esille työskentelyn merkittävyyttä sekä lisätä ensikotiohjaajien osaamista erilaisista työtavoista, joita odotusaikaisessa työskentelyssä voi käyttää.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämisprosessina Helsingin ensikodin kanssa. Toteutukseen osallistuivat ensikodin kolme ympärivuorokautista yksikköä. Ohjaajista koottua pienryhmää tavattiin seitsemän kertaa. Tapaamisissa ohjaajat kuvasivat odotusaikaisen työskentelyn sisältöjä ja toteutustapoja. Kehittämisprosessin aikana ilmeni, että odotusaikaista työskentelyn erityisyyttä ei ollut huomioitu riittävästi ensikotityössä ja nämä huomiot johtivat muutoksiin hoitorakenteissa ja asiakaslomakkeissa.
Opinnäytetyön kirjallinen tuotos on ensikodin ohjaajien työn tueksi tehdyt kuvaukset odotusaikaisen työskentelyn lähtökohdista, perusteluista, tavoitteista ja sisällöistä. Työskentelyn jäsentäminen toi esille joitain uusiakin teoreettisia lähtökohtia, joita on tarkoitus jatkossa hyödyntää. Työtapoina kuvausten kokoamisessa käytettiin keskusteluja, vertaishaastattelua, toiminnallisia menetelmiä ja kehittämisiltapäivää. Työskentelyä kuvaava materiaali jakautuu yleistekstiin, jossa esitellään työskentelyn lähtökohtia sekä neljään sisältöaluetekstiin, jotka kuvaavat työskentelyä käytännössä. Materiaalia voi käyttää asiakastyössä, uusien ohjaajien perehdytyksessä, kehittämisen tukena sekä odotusaikaisen työskentelyn markkinoinnissa.
Opinnäytetyö toteutettiin yhden ensikodin kanssa ja se kuvaa siellä toteutettavaa työskentelyä. Kehittämisprosessin lähtökohdat olivat kuitenkin Ensi- ja turvakotien liiton ensikotityön projektissa, johon vuosina 2006–2009 osallistuivat kaikki liiton jäsenyhdistysten ylläpitämät ensikodit (12). Kehittämisprosessilla oli siis yhteinen lähtökohta, joten materiaalia voivat hyödyntää myös muut ensikodit ja avopalvelun työmuodot.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämisprosessina Helsingin ensikodin kanssa. Toteutukseen osallistuivat ensikodin kolme ympärivuorokautista yksikköä. Ohjaajista koottua pienryhmää tavattiin seitsemän kertaa. Tapaamisissa ohjaajat kuvasivat odotusaikaisen työskentelyn sisältöjä ja toteutustapoja. Kehittämisprosessin aikana ilmeni, että odotusaikaista työskentelyn erityisyyttä ei ollut huomioitu riittävästi ensikotityössä ja nämä huomiot johtivat muutoksiin hoitorakenteissa ja asiakaslomakkeissa.
Opinnäytetyön kirjallinen tuotos on ensikodin ohjaajien työn tueksi tehdyt kuvaukset odotusaikaisen työskentelyn lähtökohdista, perusteluista, tavoitteista ja sisällöistä. Työskentelyn jäsentäminen toi esille joitain uusiakin teoreettisia lähtökohtia, joita on tarkoitus jatkossa hyödyntää. Työtapoina kuvausten kokoamisessa käytettiin keskusteluja, vertaishaastattelua, toiminnallisia menetelmiä ja kehittämisiltapäivää. Työskentelyä kuvaava materiaali jakautuu yleistekstiin, jossa esitellään työskentelyn lähtökohtia sekä neljään sisältöaluetekstiin, jotka kuvaavat työskentelyä käytännössä. Materiaalia voi käyttää asiakastyössä, uusien ohjaajien perehdytyksessä, kehittämisen tukena sekä odotusaikaisen työskentelyn markkinoinnissa.
Opinnäytetyö toteutettiin yhden ensikodin kanssa ja se kuvaa siellä toteutettavaa työskentelyä. Kehittämisprosessin lähtökohdat olivat kuitenkin Ensi- ja turvakotien liiton ensikotityön projektissa, johon vuosina 2006–2009 osallistuivat kaikki liiton jäsenyhdistysten ylläpitämät ensikodit (12). Kehittämisprosessilla oli siis yhteinen lähtökohta, joten materiaalia voivat hyödyntää myös muut ensikodit ja avopalvelun työmuodot.