Yläkouluikäisten mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhoitajatyössä
Pohjolainen, Minna; Simenius, Klaudia (2011)
Pohjolainen, Minna
Simenius, Klaudia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201271677
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201271677
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä empiirinen selvitys mielenterveyden edistämisen toteutumisesta kouluterveydenhuollossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa mielenterveyden edistämisen menetelmien kehittämiseksi.
Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointi- ja kehittämishanketta. Hankkeen tarkoituksena on arvioida terveyden edistämisen menetelmien toteutumista, vaikuttavuutta sekä kehittämistarpeita neuvolatyön ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sisältöalueilla.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli sekä määrällinen että laadullinen, ja aineisto kerättiin strukturoitua havainnointilomaketta käyttäen. Havainnointilomakkeen suunnittelun lähtökohtana oli opinnäytetyön teoreettinen viitekehys. Työssämme havainnoimme terveydenhoitajan vastaanotolla käyttämiä työmenetelmiä. Havaintoaineistoa kertyi kuuden päivän aikana 33 (N=33). Vastaanotoilla käyneet oppilaat olivat 12 - 15 -vuotiaita.
Vastaanottokäynneistä määräaikaisia ja laaja-alaisia terveystarkastuksia oli 20 ja akuuttikäyntejä oli 13. Mielenterveysasiat otettiin puheeksi 22 vastaanottokäynnillä. 11 tapaamisessa mielenterveydestä ei keskusteltu lainkaan. Mielenterveyttä suojaavista ja haavoittavista tekijöistä esiin nousivat useimmin koulu, terveys ja päihteet. Harvimmin käsiteltyjä teemoja olivat ruutuaika sekä tunteiden tunnistaminen ja käsittely. Mielenterveyttä suojaavista ja haavoittavista tekijöistä keskusteltiin nuorten kanssa melko tasaisesti sukupuolesta riippumatta, käyntityypillä sen sijaan näytti olevan vaikutusta käsiteltyjen tekijöiden esiintyvyyteen. Mielenterveyttä tukevina työmenetelminä terveydenhoitajat käyttivät voimavaralähtöisiä keskustelumenetelmiä sekä terveyskyselylomaketta.
Terveysneuvonta ja ohjaus olivat pääasiassa asiantuntijalähtöistä.
Terveyskyselylomakkeet ohjaavat hyvin nuorten kanssa käytävää keskustelua ja mielenterveyden tukemista seitsemännen ja kahdeksannen luokan terveystarkastuksissa. Tuloksien mukaan akuuttikäynneillä ei juurikaan nostettu esiin mielenterveyteen liittyviä tekijöitä. Sen sijaan niin määräaikaistarkastuksissa kuin laaja-alaisissa terveystarkastuksissakin mielenterveyteen vaikuttavia asioita tuli esiin melko kattavasti.
Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointi- ja kehittämishanketta. Hankkeen tarkoituksena on arvioida terveyden edistämisen menetelmien toteutumista, vaikuttavuutta sekä kehittämistarpeita neuvolatyön ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sisältöalueilla.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli sekä määrällinen että laadullinen, ja aineisto kerättiin strukturoitua havainnointilomaketta käyttäen. Havainnointilomakkeen suunnittelun lähtökohtana oli opinnäytetyön teoreettinen viitekehys. Työssämme havainnoimme terveydenhoitajan vastaanotolla käyttämiä työmenetelmiä. Havaintoaineistoa kertyi kuuden päivän aikana 33 (N=33). Vastaanotoilla käyneet oppilaat olivat 12 - 15 -vuotiaita.
Vastaanottokäynneistä määräaikaisia ja laaja-alaisia terveystarkastuksia oli 20 ja akuuttikäyntejä oli 13. Mielenterveysasiat otettiin puheeksi 22 vastaanottokäynnillä. 11 tapaamisessa mielenterveydestä ei keskusteltu lainkaan. Mielenterveyttä suojaavista ja haavoittavista tekijöistä esiin nousivat useimmin koulu, terveys ja päihteet. Harvimmin käsiteltyjä teemoja olivat ruutuaika sekä tunteiden tunnistaminen ja käsittely. Mielenterveyttä suojaavista ja haavoittavista tekijöistä keskusteltiin nuorten kanssa melko tasaisesti sukupuolesta riippumatta, käyntityypillä sen sijaan näytti olevan vaikutusta käsiteltyjen tekijöiden esiintyvyyteen. Mielenterveyttä tukevina työmenetelminä terveydenhoitajat käyttivät voimavaralähtöisiä keskustelumenetelmiä sekä terveyskyselylomaketta.
Terveysneuvonta ja ohjaus olivat pääasiassa asiantuntijalähtöistä.
Terveyskyselylomakkeet ohjaavat hyvin nuorten kanssa käytävää keskustelua ja mielenterveyden tukemista seitsemännen ja kahdeksannen luokan terveystarkastuksissa. Tuloksien mukaan akuuttikäynneillä ei juurikaan nostettu esiin mielenterveyteen liittyviä tekijöitä. Sen sijaan niin määräaikaistarkastuksissa kuin laaja-alaisissa terveystarkastuksissakin mielenterveyteen vaikuttavia asioita tuli esiin melko kattavasti.