Suositeltavat käytänteet gynekologisen leikkauspotilaan puhtaan leikkaushaavan hoitoon
Strand, Saila; Soimula, Krista (2011)
Strand, Saila
Soimula, Krista
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201161375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201161375
Tiivistelmä
Projektiraportti on osa HYKS – sairaanhoitoalueen Naisten- ja lastentautien tulosyksikön (NALA) Naisten ja synnytysten tulosyksikön vastuualueen laadunkehittämishanketta 2007–2012. Projektiraportti on työelämälähtöinen hanke, joka on tehty yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Naistenklinikan osasto 11:sta ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Projektiraportin tavoitteena oli luoda suositeltavat käytänteet gynekologisen leikkauspotilaan puhtaan leikkaushaavan hoitoon.
Suomessa tehdään tuhansia gynekologisia leikkauksia vuosittain. Kohdunpoisto on niistä yleisin. Syynä leikkauspäätökseen voi olla vuotohäiriö, myoomat, syövät sekä laskeumat. Projektiraportti tehtiin osastolle, jonka toiminta on keskitetty gynekologisten syöpien hoitoon. Potilaat saavat osastohoidon aikana leikkaus- ja solunsalpaajahoitoa. Leikkaushaavan hoito on merkittävä osa gynekologisen leikkauspotilaan hoitoa. Suositeltavien käytänteiden tarkoitus on edistää työelämän tarpeita ja toimia työvälineenä hoitohenkilökunnalle, uusille työntekijöille ja opiskelijoille. Lähtökohtana työlle ovat näyttöön perustuva tieto, joka koostuu tieteellisestä tutkimusnäytöstä, hyväksi todetuista toimintanäytöistä ja kokemukseen perustuvista näytöistä. Tiedonhaun tuloksena voidaan todeta, että leikkauspotilaan hoitotyö vaatii kokonaisvaltaista kirurgisen potilaan hoitopolun osaamista, ja tärkeä huomio on aseptiikassa.
Projektiraportti aloitettiin keväällä 2010 ja päätettiin syksyllä 2011. Työ koostui tutkituntiedon hankinnasta ja niihin pohjautuvien suositeltavien käytänteiden luomisesta. Suositeltavia käytänteitä laadittiin yhdeksän ja ne etenevät käytännön työskentelyä myötäilevässä järjestyksessä. Suositeltavat käytänteet muodostuvat infektion ehkäisemisestä, aseptiikasta, kivun hoidosta, kudoshapetuksesta, leikkaushaavan havainnoinnista, käytännön toiminnasta leikkaushaavan hoidossa, kirjaamisesta sekä ohjaamisesta. Tiedonhaussa hyödynnettiin Medic, Helka, Laurus ja Aleksi tietokantoja suomenkielisessä tiedonhaussa. Ulkomaalaisia tutkimuksia etsittiin EBSCO ja PubMed tietokannoista.
Työstä nousivat jatkotutkimusaiheiksi käytänteiden toimivuuden mittaaminen sekä laadittujen suositusten päivittäminen. Osastolle voisi myös luoda potilasoppaan suositeltavien käytänteiden pohjalta puhtaan haavan hoidosta osasto- sekä kotikäyttöön, josta potilas saisi tukea ja varmuutta leikkaushaavan hoitoon sekä kerrata omassa rauhassa suullisesti annettuja ohjeita.
Suomessa tehdään tuhansia gynekologisia leikkauksia vuosittain. Kohdunpoisto on niistä yleisin. Syynä leikkauspäätökseen voi olla vuotohäiriö, myoomat, syövät sekä laskeumat. Projektiraportti tehtiin osastolle, jonka toiminta on keskitetty gynekologisten syöpien hoitoon. Potilaat saavat osastohoidon aikana leikkaus- ja solunsalpaajahoitoa. Leikkaushaavan hoito on merkittävä osa gynekologisen leikkauspotilaan hoitoa. Suositeltavien käytänteiden tarkoitus on edistää työelämän tarpeita ja toimia työvälineenä hoitohenkilökunnalle, uusille työntekijöille ja opiskelijoille. Lähtökohtana työlle ovat näyttöön perustuva tieto, joka koostuu tieteellisestä tutkimusnäytöstä, hyväksi todetuista toimintanäytöistä ja kokemukseen perustuvista näytöistä. Tiedonhaun tuloksena voidaan todeta, että leikkauspotilaan hoitotyö vaatii kokonaisvaltaista kirurgisen potilaan hoitopolun osaamista, ja tärkeä huomio on aseptiikassa.
Projektiraportti aloitettiin keväällä 2010 ja päätettiin syksyllä 2011. Työ koostui tutkituntiedon hankinnasta ja niihin pohjautuvien suositeltavien käytänteiden luomisesta. Suositeltavia käytänteitä laadittiin yhdeksän ja ne etenevät käytännön työskentelyä myötäilevässä järjestyksessä. Suositeltavat käytänteet muodostuvat infektion ehkäisemisestä, aseptiikasta, kivun hoidosta, kudoshapetuksesta, leikkaushaavan havainnoinnista, käytännön toiminnasta leikkaushaavan hoidossa, kirjaamisesta sekä ohjaamisesta. Tiedonhaussa hyödynnettiin Medic, Helka, Laurus ja Aleksi tietokantoja suomenkielisessä tiedonhaussa. Ulkomaalaisia tutkimuksia etsittiin EBSCO ja PubMed tietokannoista.
Työstä nousivat jatkotutkimusaiheiksi käytänteiden toimivuuden mittaaminen sekä laadittujen suositusten päivittäminen. Osastolle voisi myös luoda potilasoppaan suositeltavien käytänteiden pohjalta puhtaan haavan hoidosta osasto- sekä kotikäyttöön, josta potilas saisi tukea ja varmuutta leikkaushaavan hoitoon sekä kerrata omassa rauhassa suullisesti annettuja ohjeita.