"Minä uskon että täällä on toinen äiti" : Maahanmuuttajaperheiden kokemuksia kasvatuskumppanuudesta ja kotoutumisen tukemisesta päivähoidossa
Vinter, Raisa; Nuora, Enni (2012)
Vinter, Raisa
Nuora, Enni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201121273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201121273
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin maahanmuuttajaperheen kokemuksia kasvatuskumppanuudesta ja kotoutumisen tukemisesta Kuopion kaupungin Tuuliviirin päiväkodissa. Tutkimuksella haluttiin tuoda näkyväksi millainen merkitys päiväkodin kanssa tehtävällä yhteistyöllä on maahanmuuttaja-perheille. Tutkimustulosten avulla Tuuliviirin päiväkodin henkilökunta sai tietoa siitä, mitkä asiat maahanmuuttajaperheet ovat kokeneet hyvinä päiväkodin kanssa tehtävässä yhteistyössä ja, missä asioissa päiväkoti voisi vielä kehittää toimintaansa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui vanhempia kuudesta (6) eri perheestä ja ne toteutettiin marraskuun 2010-tammikuun 2011 aikana. Jokainen haastattelu nauhoitettiin ja analysoitiin teoriaohjaavalla analyysilla. Aineiston kuvauksessa käytettiin apuna Bronfenbrennerin ekologista mallia.
Tutkimuksen pohjana toimi teoreettinen viitekehys, jossa perehdyttiin maahanmuuttajaperheiden kotoutumiseen ja sen haasteisiin sekä kasvatuskumppanuuden toteuttamiseen maahanmuuttajaperheiden kanssa. Maahanmuuttajaperheen kotoutumista sekä kasvatuskumppanuutta tarkasteltiin Bronfenbrenner ekologisen teorian (1979) kautta.
Tutkimuksessa tuli esille, että maahanmuuttajaperheet ovat saaneet tukea päiväkodilta lapsensa hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Päiväkoti on myös tukenut maahanmuuttajalasten suomen kielen oppimista ja kouluvalmiuksia. Lapsen päivähoidon kautta myös vanhemmat ovat oppineet suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria, millä on ollut vaikutusta koko perheen kotoutumiseen.
Maahanmuuttajaperheet olivat pääasiassa tyytyväisiä päivähoitoon, mutta haluaisivat enemmän osallistua päiväkodin toimintaan ja tutustua samalla muihin vanhempiin. Tämä tukisi vanhempien suomen kielen oppimista ja ehkäisisi perheen syrjäytymistä yhteiskunnasta sekä laajentaisi perheiden sosiaalista verkostoa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui vanhempia kuudesta (6) eri perheestä ja ne toteutettiin marraskuun 2010-tammikuun 2011 aikana. Jokainen haastattelu nauhoitettiin ja analysoitiin teoriaohjaavalla analyysilla. Aineiston kuvauksessa käytettiin apuna Bronfenbrennerin ekologista mallia.
Tutkimuksen pohjana toimi teoreettinen viitekehys, jossa perehdyttiin maahanmuuttajaperheiden kotoutumiseen ja sen haasteisiin sekä kasvatuskumppanuuden toteuttamiseen maahanmuuttajaperheiden kanssa. Maahanmuuttajaperheen kotoutumista sekä kasvatuskumppanuutta tarkasteltiin Bronfenbrenner ekologisen teorian (1979) kautta.
Tutkimuksessa tuli esille, että maahanmuuttajaperheet ovat saaneet tukea päiväkodilta lapsensa hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Päiväkoti on myös tukenut maahanmuuttajalasten suomen kielen oppimista ja kouluvalmiuksia. Lapsen päivähoidon kautta myös vanhemmat ovat oppineet suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria, millä on ollut vaikutusta koko perheen kotoutumiseen.
Maahanmuuttajaperheet olivat pääasiassa tyytyväisiä päivähoitoon, mutta haluaisivat enemmän osallistua päiväkodin toimintaan ja tutustua samalla muihin vanhempiin. Tämä tukisi vanhempien suomen kielen oppimista ja ehkäisisi perheen syrjäytymistä yhteiskunnasta sekä laajentaisi perheiden sosiaalista verkostoa.