Merenkulun tulevaisuuden trendit ja niiden vaikutus merenkulun koulutuksen sisältöön
Hämäläinen, Johanna (2012)
Hämäläinen, Johanna
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201121260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201121260
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Merenkulun hallinnon koulutusohjelma
HÄMÄLÄINEN, JOHANNA
Merenkulun tulevaisuuden trendit ja niiden vaikutus merenkulun koulutuksen sisältöön tulevaisuudessa
Opinnäytetyö 95 sivua + 7 liitesivua
Työn ohjaaja FM Pirjo-Liisa Vaittinen, KM Leena Wäre
Toimeksiantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Tammikuu 2012
Avainsanat merenkulku, tulevaisuus, koulutus, Delfoi
Merenkulun koulutuksen sisällön kehittäminen vastaaman paremmin tulevaisuuden tarpeita on merenkulun turvallisuuden, ympäristöystävällisyyden ja tehokkuuden takaamiseksi välttämätöntä. Tässä tutkimuksessa merenkulun koulutuksen sisältöä lähestyttiin laajemmasta näkökulmasta selvittämällä, kuinka merenkulun tulevaisuuden trendit vaikuttavat Suomen merenkulun tulevaisuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä tutkimustuloksista päätelmiä siitä, mitä tulevaisuus vaatii merenkulun koulutukselta sisällöllisesti. Tutkimuksen laajempia tavoitteita on saada aikaan keskustelua merenkulun koulutuksen sisällön ajanmukaisuudesta niin opettajien kuin muidenkin osapuolten keskuudessa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin tulevaisuuden tutkimuksessa yleistä Delfoi-menetelmää. Sen peruspiirteitä ovat pieni, tarkoin valittu asiantuntijajoukko, asiantuntijoiden anonyymius ja useat kyselykierrokset. Merenkulun tulevaisuuden trendejä kartoitettiin tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kirjallisuuden avulla ottaen erityisesti huomioon erilaiset merenkulun ennakointiraportit ja ajankohtaiset uutiset. Toisessa vaiheessa kirjallisuudesta poimituista merenkulun tulevaisuuden trendeistä muodostettiin niiden vaikutuksia kartoittava teemahaastattelulomake merenkulun asiantuntijoille. Asiantuntijoita haastateltiin kahdella haastattelukierroksella. Ensimmäisellä kierroksella keskityttiin selvittämään asiantuntijoiden mielipiteitä merenkulun tulevaisuuden trendien vaikutuksista merenkulun tulevaisuuteen vuoteen 2018 mennessä. Toisella haastattelukierroksella asiantuntijoita pyydettiin tarkentamaan ensimmäisen kierroksen vastauksiaan muilta haastatelluilta saadun palautteen perusteella ja ottaen erityisesti huomioon merenkulun koulutukseen liittyvät haastattelukysymykset.
Merenkulun tärkeimmät tulevaisuuden trendit, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuurisuuden yleistyminen, merenkulun sektorien yhteistyön lisääntyminen, uudet ympäristömääräykset, turvallisuusasenteiden muuttuminen, teknologian kehittyminen ja erilaisten erikoiskoulutusten lisääntyminen, täytyy huomioida koulutussisällöissä. Esimerkiksi korkeaa teknologiaa vaativien lisä- ja kertauskoulutusten järjestämisessä voitaisiin merenkulun eri sektorien yhteistyöllä saada aikaan sisällöllisesti laaduk-kaampaa koulutusta. Varustamojen turvallisuuskulttuureja uhkaava eriytyminen voidaan ehkäistä turvallisuusjohtamisjärjestelmien systemaattisella opetuksella koulutuksen alimmalta tasolta lähtien. Uudet ympäristömääräykset muuttavat koulutussisältöjä yhä nopeammin niin tekniikan kuin säädöstenkin näkökulmasta. Talvimerenkulun koulutukseen on tulevaisuudessa panostettava entistä enemmän, jos siitä halutaan tehdä myyntivaltti maailmalle. Merenkulun koulutuksessa on sisällön näkökulmasta erityisen tärkeää huomioida tulevaisuudessa se, miten merenkulussa asiat linkittyvät toisiinsa. Laajempien asiayhteyksien ymmärtäminen auttaa yksittäisen asian tärkeyden sisäistämisessä.
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Merenkulun hallinnon koulutusohjelma
HÄMÄLÄINEN, JOHANNA
Merenkulun tulevaisuuden trendit ja niiden vaikutus merenkulun koulutuksen sisältöön tulevaisuudessa
Opinnäytetyö 95 sivua + 7 liitesivua
Työn ohjaaja FM Pirjo-Liisa Vaittinen, KM Leena Wäre
Toimeksiantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Tammikuu 2012
Avainsanat merenkulku, tulevaisuus, koulutus, Delfoi
Merenkulun koulutuksen sisällön kehittäminen vastaaman paremmin tulevaisuuden tarpeita on merenkulun turvallisuuden, ympäristöystävällisyyden ja tehokkuuden takaamiseksi välttämätöntä. Tässä tutkimuksessa merenkulun koulutuksen sisältöä lähestyttiin laajemmasta näkökulmasta selvittämällä, kuinka merenkulun tulevaisuuden trendit vaikuttavat Suomen merenkulun tulevaisuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä tutkimustuloksista päätelmiä siitä, mitä tulevaisuus vaatii merenkulun koulutukselta sisällöllisesti. Tutkimuksen laajempia tavoitteita on saada aikaan keskustelua merenkulun koulutuksen sisällön ajanmukaisuudesta niin opettajien kuin muidenkin osapuolten keskuudessa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin tulevaisuuden tutkimuksessa yleistä Delfoi-menetelmää. Sen peruspiirteitä ovat pieni, tarkoin valittu asiantuntijajoukko, asiantuntijoiden anonyymius ja useat kyselykierrokset. Merenkulun tulevaisuuden trendejä kartoitettiin tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kirjallisuuden avulla ottaen erityisesti huomioon erilaiset merenkulun ennakointiraportit ja ajankohtaiset uutiset. Toisessa vaiheessa kirjallisuudesta poimituista merenkulun tulevaisuuden trendeistä muodostettiin niiden vaikutuksia kartoittava teemahaastattelulomake merenkulun asiantuntijoille. Asiantuntijoita haastateltiin kahdella haastattelukierroksella. Ensimmäisellä kierroksella keskityttiin selvittämään asiantuntijoiden mielipiteitä merenkulun tulevaisuuden trendien vaikutuksista merenkulun tulevaisuuteen vuoteen 2018 mennessä. Toisella haastattelukierroksella asiantuntijoita pyydettiin tarkentamaan ensimmäisen kierroksen vastauksiaan muilta haastatelluilta saadun palautteen perusteella ja ottaen erityisesti huomioon merenkulun koulutukseen liittyvät haastattelukysymykset.
Merenkulun tärkeimmät tulevaisuuden trendit, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuurisuuden yleistyminen, merenkulun sektorien yhteistyön lisääntyminen, uudet ympäristömääräykset, turvallisuusasenteiden muuttuminen, teknologian kehittyminen ja erilaisten erikoiskoulutusten lisääntyminen, täytyy huomioida koulutussisällöissä. Esimerkiksi korkeaa teknologiaa vaativien lisä- ja kertauskoulutusten järjestämisessä voitaisiin merenkulun eri sektorien yhteistyöllä saada aikaan sisällöllisesti laaduk-kaampaa koulutusta. Varustamojen turvallisuuskulttuureja uhkaava eriytyminen voidaan ehkäistä turvallisuusjohtamisjärjestelmien systemaattisella opetuksella koulutuksen alimmalta tasolta lähtien. Uudet ympäristömääräykset muuttavat koulutussisältöjä yhä nopeammin niin tekniikan kuin säädöstenkin näkökulmasta. Talvimerenkulun koulutukseen on tulevaisuudessa panostettava entistä enemmän, jos siitä halutaan tehdä myyntivaltti maailmalle. Merenkulun koulutuksessa on sisällön näkökulmasta erityisen tärkeää huomioida tulevaisuudessa se, miten merenkulussa asiat linkittyvät toisiinsa. Laajempien asiayhteyksien ymmärtäminen auttaa yksittäisen asian tärkeyden sisäistämisessä.